Kananmunista löytyi suolinkaisia – pitääkö olla huolissaan?

Suolinkainen eli suolistoloinen

Kanan ohutsuolen suolinkainen (Ascaridia galli) on yleinen kanojen suolistoloinen etenkin lattiakanaloissa. Tartunnan hävittäminen on haastavaa, koska loisen erittämät munat ovat erittäin kestäviä ja säilyvät tartuntakykyisinä ympäristössä pitkään.

Kanan suolinkainen ei tartu ihmiseen, mutta elintarvikkeissa niitä ei saa esiintyä. Kananmunat läpivalaistaan munapakkaamoissa, jolloin munassa oleva mato yleensä havaitaan ja muna hävitetään.

Lähde: Ruokavirasto

Medioissa on alkuvuodesta nostettu esille kananmunista tehtyjä suolinkaislöydöksiä.

Yle kirjoitti maaliskuun alussa, että heidän tietoonsa on reilun viikon aikana tullut neljä varmistettua tapausta Vaasasta ja yksi Kokkolasta.

Ruokaviraston Eläinterveystutkimuksen yksikön jaostopäällikkö Pia Vennerströmin mukaan tuoreet löydökset saavat asian kuulostamaan siltä, että suolinkaislöydöksiä tehtäisiin kananmunista jotenkin valtavasti. 

– Ei voi sanoa, että suolinkaislöytöjä olisi tehty varsinaisesti normaalia enempää viime aikoina. Viime vuosien varrella niitä on raportoitu enemmän kuin aikaisemmin, mutta ei nyt viime aikoina erityisesti, Vennerström toteaa.

Suolinkaisten esiintyminen kanoissa on lisääntynyt, kun kanoja on alettu pitää lattialla sekä ulkotarhoissa. Siellä suolinkaisten hävittäminen on hyvin vaikeaa.

Vennerströmin mukaan pienet suolinkaismäärät kanoissa eivät yleensä johda siihen, että suolinkaisia päätyisi muniin. Ne eivät aiheuta kanallekaan varsinaista terveyshaittaa. Runsaissa esiintymissä asia on toisin ja silloin määrää vähennetään loislääkityksellä sekä kanaerien vaihtuessa kanalan tarkoilla puhdistustoimenpiteillä.

Suolinkaislöydöksiä ei tarvitse ilmoittaa Ruokavirastolle, eikä asiasta pidetä tilastoa. Useimmiten löydökset tulevat myös Ruokaviraston tietoon niiden aiheuttaman ihmetyksen seurauksena.

Lue myös: Mitä tapahtuu, kun keitetyn kananmunan lämmittää mikrossa? Villitys leviää somessa

Suolinkaisten saastuttamia kananmunia ei kannata syödä, vaikka suolinkainen ei vaarallinen olekaan

Vaikka kanan suolinkainen ei vaarallinen olekaan, ei munia, joista suolinkaisia on todettu, kannata syödä.

– Suolinkaisia ei saa olla elintarvikkeissa. Mutta ne eivät tartu ihmisiin eivätkä aiheuta ihmisissä sairautta, Vennerström sanoo.

Nyt puhutaan siis nimenomaan kanojen ohutsuolen suolinkaisista.

– Useilla eläinlajeilla on omat suolinkaislajinsa, ja ne eivät välttämättä tartu ristiin. Kun nyt viime viikkojen aikana olemme Ruokavirastosta kertoneet, että suolinkaiset eivät tartu ihmisiin, olemme puhuneet vain ja ainoastaan kanan suolinkaisista, Vennerström tarkentaa.

– Kyllä me silti neuvomme, että ilman muuta sellainen muna, josta tällainen [suolinkainen] löytyy, hävitetään eli heitetään roskiin.

Munakennosta uskaltaa kuitenkin syödä muita munia, sillä Vennerströmin mukaan olisi epätodennäköistä, että kennosta löytyisi enemmän kuin yksi suolinkaisella varustettu kananmuna. Toki se on mahdollista huonolla tuurilla.

Lue myös: Onko kananmuna terveellistä vai ei? Tuore tutkimus haastaa aiempia tuloksia

Kananmunia on edelleen turvallista syödä

Käynnissä ei ole siis minkäänlainen koko Suomen laajuinen epidemia suolinkaisilla saastuneista kananmunista, vaikka Vennerströmin mukaan suolinkaiset ovatkin hyvin tavallisia kanoilla.

– Tuotantopuolen kanoissa tartunnan määrää seurataan, ettei se tulisi niin suureksi. Jos niitä on hyvin paljon, ne [suolinkaiset] voivat päätyä vahingossa myös muniin.

Kanalla on yhteissuoli, joten aikuinen, isompi mato saattaa jaksaa ryömiä ylös munanjohdinta pitkin. Jos siellä sattuu olemaan kehittymässä oleva muna, jossa ei ole vielä kuorta, suolinkainen saattaa joutua munan sisälle.

Tämä päätepysäkki ei ole Vennerströmin mukaan mitenkään eduksi suolinkaisellekaan.

Tällä hetkellä ei ole siis mitään syytä jättää puhtaita kananmunia syömättä suolinkaisten pelossa.

Jos kotiin kannetusta kananmunasta suolinkainen löytyisi, kyseessä olisi melkeinpä "käänteinen lottovoitto".

– Kyllä niitä muutamia vuodessa löydetään. Meille ilmoitetaan keskimäärin noin 10 vuodessa. Seuraamme toki tilannetta ja olemme säännöllisesti yhteydessä siipikarjaelinkeinon edustajiin myös tästä asiasta, Vennerström kertoo. 

Lue myös: Halpa vs. kallis: Maistuvatko luomukananmunat oikeasti paremmilta kuin halpismunat? Sokkotesti yllätti: "Hivenen järkyttävä kokemus"

Lue myös: Testaa fetamunat! Viiden minuutin pikaruoasta tuli ilmiö

Katso myös: Nainen löysi jotain erikoista keitetyn kananmunan sisältä: "Se oli pienempi kuin pennin kolikko"

Katso Makuja-sivuston parhaat reseptit!