Hattaralla ironinen historia: Hammaslääkäri auttoi popularisoimaan sokerisen suosikkiherkun – ovela juoni?

10 suosikkiherkkua, jotka aiheuttavat eniten riippuvuutta – kuinka montaa himoitset? 0:37 10 suosikkiherkkua, jotka aiheuttavat eniten riippuvuutta – kuinka montaa himoitset?
10 suosikkiherkkua, jotka aiheuttavat eniten riippuvuutta
Julkaistu

Emmi Niiniaho

emmi.niiniaho(at)mtv.fi

Hattaraa on tehty erilaisissa muodoissa läpi historian, mutta hattarakoneen, joka siivitti nykyisellään tuntemamme herkun suursuosioon, suunnitteli hammaslääkäri.

Kehrättyä sokeria on tehty jo vähintään 500 vuoden ajan ja monella eri kulttuurilla on siitä oma tulkintansa. Eri puolilla maailmaa ainekset ja valmistusprosessit ovat kuitenkin olleet hieman erilaisia.

Harvinainen herkku vain varakkaimmille

Makeishistoroitsija Tim Richardsonin mukaan jo varhaiskeskiajalla venetsialaiset keittivät sokerisiirappia ja napauttelivat siitä haarukalla pitkiä säkeitä, jotka kiedottiin puisten luudanvarsien ympärille. Tulos oli kylläkin hieman tiiviimpää ja rapeampaa kuin nykyajan hattara.

Prosessi ei ollut mitenkään yksinkertainen ja kaiken lisäksi aika hintava, joten keskiajalla kehrätty sokeri oli vielä harvinaista herkkua, jota saivat nauttia ainoastaan varakkaimmat.

Vasta 1800-luvun lopussa Yhdysvaltalainen hammaslääkäri William J. Morrison kehitteli yhdessä sokerileipuri John C. Whartonin kanssa hattarakoneen, joka mahdollisti hattaran tarjoilun suuremmille massoille.

Keijun hammaslankaa

Morrison ja Wharton pyrkivät rakentamaan koneen, joka poistaisi kehrätyn sokerin tekemiseen vaaditun manuaalisen työn. Patentti ”makeiskoneelle”, joka sulatti ja kehräsi sokeria, saatiin vuonna 1899. Viisi vuotta myöhemmin miehet esittelivät koneen ja sen tuottaman sokerisen herkun St. Louisin maailmannäyttelyssä. Miehet kutsuivat hattaraa sananmukaisesti suomennettuna keijun hammaslangaksi (fairy floss).

Hattara oli varsinainen hitti yleisön keskuudessa: huhujen mukaan, miehet pakkasivat hattaraa laatikoihin, jotka maksoivat 25 senttiä ja möivät niitä yli 68 000 kappaletta.

Tarina ei kerro, miksi juuri hammaslääkäri suhtautui niin intohimoisesti hattaran tuottamiseen suurille joukoille. 

Kansainvälinen sokeripommi

Hattaralla on monia nimityksiä ympäri maailmaa, mikä kertoo sen kansainvälisestä suosiosta. Ranskassa sitä kutsutaan nimellä “la barbe à papa”, joka tarkoittaa isän partaa. Afrikaansin kielen ”spookasem” taas tarkoittaa kummituksen henkäystä.

Hattaraa on verrattu moniin sokerisiin herkkuihin ympäri maailmaa, vaikka niissä on hieman eri ainesosat ja valmistustapakaan ei välttämättä ole sokerin kehrääminen, vaan venyttäminen. Hattaran tapaisia makupaloja löytyy esimerkiksi Kiinasta, jossa lohikäärmeen parta -makeista on legendojen mukaan nautittu jo Han-dynastian ajoista saakka.

Lähde: Huffpost 

Aiheeseen liittyvää:

Makeiset Ruoka Makuja
Lue myös:

    Uutisia

    Makuja-videot

    Parhaat ruokaohjelmat

    • masterchef2 (002)
      MasterChef Suomi

      MasterChef-keittiön valtaavat amatöörikokit! Satojen hakijoiden joukosta valitut, Suomen parhaat kotikokkaajat havittelevat liekinkuumaa MasterChef Suomi -arvonimeä ja 10.000 euron rahapalkintoa. Riittävätkö taidot kelloa vastaan kokatessa miellyttämään tuomaristoa? Uudella kaudella Kape Aihisen seuraksi tuomarikolmikkoon liittyy kaksi huippukokkia, Henri Alén sekä vaikuttavan kansainvälisen uran luonut Helena Puolakka.
      Kaikki reseptit Katso jaksot ilmaiseksi:

    Suosituimmat reseptit

    1. Avokadopasta à la Alexander Gullichsen
    2. Vappu Pimiän yön yli -sämpylät
    3. Ihanan helppo tonnikalapasta! Katin keväisessä pastassa maistuu myös parsa
    4. Parsarisotto – täydellinen risotto Hans Välimäen ohjeella
    5. Nakkikeitto – Kari Aihisen ylivoimainen resepti
    6. Brie-parsataskut
    7. Itkukana – Hanna Gullichsenin helppo arkiruoka
    8. Maisemakahvilan raparperipiirakka – Katariinan kuuluisa resepti
    9. Uunijuurekset Kari Aihisen tapaan
    10. Parhaat lihapullat – Kari Aihinen paljastaa helpon luotto-ohjeensa