Hernekeitto maistuu suomalaisille vuodesta toiseen ja on tänä päivänäkin tärkeä torstairuoka monissa lounasravintoloissa, kouluissa ja puolustusvoimissa.
Jos on kasvanut Suomessa, ei taatusti ole voinut välttyä syömästä perinteistä hernekeittoa. Se on kuulunut suomalaiseen ruokaperinteeseen jo vuosisatojen ajan. Monilla on varmasti lämpimiä muistoja hernekeitosta talven kylminä pakkaspäivinä, kun keittoa päästiin nauttimaan ulkona suoraan soppatykistä. Hernekeittopäivän kruunasi tietysti jälkiruokana tarjoiltu mehevä pannukakku.
Hernekeittoa on syöty Suomessa keskiajalta lähtien. Filosofian tohtori Merja Sillanpää on kartoittanut hernekeiton alkuperän Pohjois-Saksaan. Suomeen ruoka tuli Ruotsin kautta.
Lähde: Helsingin Kaupunginkirjasto
Hernekeiton yleisin tarjoilupäivä, torstai, juontaa juurensa vuosisatojen taakse. Ennen vanhaa perjantai oli katolisten paastopäivä, minkä vuoksi torstaina oli tarve syödä mahdollisimman ravitseva ja tuhti ruoka. Hernekeitto täytti nämä kriteerit, ja oli kaiken lisäksi edullista valmistaa. Herneitä oli myös helposti saatavilla ja ne säilyivät pitkään.
Pannukakku ei ole kulkenut käsi kädessä hernekeiton kanssa läheskään yhtä pitkään, kuin viikonpäivä. Luultavimmin pannukakkua on alettu syödä hernekeiton kanssa vasta 1900-luvun alussa. Tämä johtuu siitä, että pannukakun ainesosat ovat olleet yksinkertaisesti liian kalliita kerran viikossa nautittavaksi.
"Euron halpisruoka"
Hernekeiton suosion puolesta puhuu myös se, että yksi Suomen suosituimmista valmisruoista on Jalostajan perinteinen hernekeitto. Suomen suosituinta purkkihernekeittoa myydään alkuvuoden aikana keskimäärin yli 2 miljoonaa purkillista. Normaalisti kaupassa noin euron maksavaa purkkihernekeittoa on valmistettu jo vuodesta 1952. Kun keiton valmistaa itse kotona, jää annoksen hinta entistä alemmaksi.
Kokeile kotona:
Perinteinen hernekeitto Sivumaku-blogin ohjeella
Hellapoliisin hernekeitto
Lähteet: Martat, Helsingin Kaupunginkirjasto
***
1:30
