Pidin chili con carnea pitkään tylsänä ruokana. Syynä saattoi olla sen maustepussisekoituksilla kyllästetty historia kouluruokaloista alkaen. Ihmettelin aina myös, missä se chili siinä on. Sittemmin olen höystänyt chilipataani jos jonkinlaisilla mausteilla, lihoilla ja kasviksilla ja ymmärtänyt lajin rikkauden. Suomalaisille tavallisin versio on jauhelihapohjainen, mutta myös palasteltu liha toimii padan runkona mainiosti.
Tällä kertaa päädyin kuitenkin jauhelihaan, koska hirvensellaista oli pakkasessa. Sekoitin mukaan vivahteita molesta, mm. suklaata, josta kastike sai hienoa sävyä painottumatta kuitenkaan liiaksi suklaan ja chilin syvyyteen. Nesteenä käytin tummaa olutta. Lopputuloksena oli paras tekemäni chili con carne, pienoisena yllätyksenä itsellenikin. Pari todella hyvää versiota on tullut hauduteltua jo aiemmin.
Chili con carnen sielu lepää mun makunystyröillä kuivattujen chilien tuomassa, tuoreita chilipaprikoita tummemmassa makumaailmassa. Se voi olla hyvällä tavalla tunkkainen tai savuinen, mutta itse en pidä siinä liiasta tulisuudesta. Poltetta saa olla taustalla, mutta tyylikkäästi. Niin, että muidenkin raaka-aineiden maku nousee esille. Makujen pitää olla tasapainossa tulisuudesta huolimatta. Täydellisen lämmittävää pakkasruokaa!
Käytin itse päächilinä Turun kauppahallista löytämääni kuivattua anchoa (kts. kuva), jota liotin kiehuvassa vedessä ja soseutin pyreeksi. Perusmarketeissa on surkea chilivalikoima niin tuoreena kuin kuivanakin, joten tutki tarjontaa ja löydä oma kombosi maun ja tulisuuden mukaan. Muista myös purkitetut chilit.
VINKKI! Mittasuhteet eivät ole tässä niin tarkkoja, kunhan seuraat omaa makuasi. Maista ja mausta.
Chili con carne toimii täydellisesti myös tacon ja burriton höysteeksi. Tai riisin kera.
