Härkäpapu taipuu moneen, mutta nyt otetaan ilo irti sen palosta.
Härkäpapu on Suomessa käsittämättömän harvinainen näky. Puutarhoissa upeaan pavunvarteen törmää silloin tällöin, mutta kaupoissa palkoja on sattunut kohdalle tasan kaksi kertaa. Miksi? Helppo kasvattaa, varsin satoisa ja herkullinen. Vieläpä kauniit pienet kukatkin. Palot maksoivat marketissa muistaakseni 12,90/kg. Kannattaa siis tarttua heti kiinni, jos näihin törmäätte. Oheisella reseptillä saatte vastinetta koko rahalle. En ole vielä itsekään perehtynyt kaikkeen, mitä härkäpavuista voi kokkailla, mutta kaikki tehdyt ruoat ovat maistuneet hyviltä. Viime kesänä härkäpapu päättyi lautaselle tunisialaistyyppisen kastikkeen kera. Pavut olivat muuten eri värisiä kuin nyt. Olikohan syynä eri lajike vai kypsyys? Kuivattuna olen valmistanut härkäpavuista mm. mehevää muhennosta.
EKOSNACKSI
Jos kasvin kasvattaa itse ja nauttii siitä osan, joka normaalisti menisi jätteeksi, voidaan puhua kunnon ekoruoasta. Näin ohimennen netissä artikkelin, jossa oli friteerattu härkäpavun palkoja. Loistava idea! Nappasin muutamat ensimmäiset palot kasvimaalta, napsin pavut sisältä raakana suihini ja tein frittitaikinan valmiiksi. Toimi. Palot kannattaa puolittaa pituussuunnassa ja tunkea kokonaisina suuhun, koska niiden poikkijärsiminen on vaivalloista. Palkoja kannattaa paistaa kunnolla rapeiksi. Muutoin ne voivat hajota sitkeiksi säikeiksi suussa. Söin friteeratut palot sellaisenaan, mutta ne toimivat varmasti myös dipin kanssa. Kokeile vaikka aiolia tai tsatsikia.
VINKKI! Tee kokonainen frittiateria alkupaloiksi tai seurusteluun näistä ohjeista, kun kerran rasva on kuumana. Italialaiset tykkäävät friteerata melkein mitä vain.
