Aamiaiseksi mysliä jogurtilla, lounaaksi salaattia, välipalaksi terveyspatukka ja päivälliseksi riisiä ja kanaa – ei kuulosta kovinkaan epäterveelliseltä, vai? Tulit juuri nauttineeksi 53 palaa sokeria.
Sokeria on helppo syödä liikaa, vaikka omasta mielestään söisi suhteellisen terveellisesti – esimerkiksi tavallinen jogurttipurkki sisältää noin seitsemän palaa sokeria ja mehulasistakin voi tulla helposti yhdeksän palaa sokeria. Siihen vielä mysliä (9 palaa), niin olet saanut jo pelkästä aamiaisesta 25 palaa sokeria.
New York Times uutisoi vastikään, että sokerintuottajat ovat onnistuneet manipuloimaan tutkimustuloksia vuosikymmeniä, minkä ansiosta terveysongelmista on syytetty pääasiassa rasvaa ja sokerin vaikutukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Laillistetun ravitsemusterapeutin, Hanna Partasen mukaan 1960-luvun lahjomisepisodin vaikutukset tuskin vaikuttavat Suomen suosituksiin, sillä meillä otetaan huomioon myös ihan viimeaikaiset tutkimukset.
Ruokien, juomien ja herkkujen sokeripitoisuuksia:
- Ketsuppi, 1 rkl = 1 sokeripala
- Banaani= 4 sokeripalaa
- Suklaapatukka (50g) = noin 10-12 sokeripalaa
- Energiajuoma, 3,3 dl = 14 sokeripalaa
- Iso mansikkapirtelö = n. 16 sokeripalaa
- Jäätelö, 500ml = 28 sokeripalaa
- Tuoremehu, l litra = 38 sokeripalaa
- Jogurtti, 5 dl = 33 sokeripalaa
- Virvoitusjuoma, 1,5 litraa = 50 sokeripalaa
- Täytelakritsipussi, 250 g = 77 sokeripalaa
- Iso hedelmäkaramellipussi, 400 g = 120 sokeripalaa
– Nykyiset suositukset eivät missään nimessä ole mitenkään “sokerimyönteiset”, vaan sanotaan, että maksimissaan 10 prosenttia energiasta saa tulla sokerista. Tämä kohu itse asiassa minun mielestäni vahvistaa edelleen sitä ajatusta, julkinen rahoitus on jatkossakin tutkimuksessa äärimmäisen tärkeää.
