Risotto kuuluu keittiömme perusteisiin. Se on helppo ruoka arkeen ja juhlavampaankin menoon. Siitä voi tehdä fiiniä tai kätkeä sekaan tähteet. Se myötäilee helposti sesonkeja ja se mahdollistaa raaka-aineiden puhtaat maut ja tarpeen mukaan niiden suurenkin voimistamisen. Risotto antaa helpon pohjan toisiaan tukeville mauille tai sen voi vetää hyvin suoraviivaiseksi herkuksi. Riisin voi ja usein kannattaakin korvata kotimaisella viljalla kuten ohralla, emmervehnällä tai rukiilla. Tai jättää viljat kokonaan pois ja pilkkoa juurekset riisin kokoisiksi kuten ao. "sotossa".
RISOTTO TAIPUU KAIKKEEN. Lähtökohtaisesti risotto on alku- tai väliruoka. Kun se on oikeaoppisen löysää, sitä ei pystyisikään käyttämään lisukkeena. Käytännössä hivenen tuhdimmaksi jätettynä se toimii sellaisena kuitenkin mainiosti. Kuivaa se ei saa olla, joten muistot kouluruokalan hernemaissipaprika-riisiseoksesta voidaan laittaa toiseen kategoriaan. Risoton kuuluu olla mehevä. Lopussa lisättävän parmesaanin ja voin osuutta ei voi korostaa liiaksi. Merenantimia sisältävään risottoon en käytä juustoa.
Keräsin yhteen kaikki bloggaamani 15 risottoa ja lisäsin mukaan yhden uuden simppelin kesäohjeen kukkakaalista ja parsasta. Mukana on myös kuva ahvenanmaalaisesta parsasta, joka oli parasta kamaa, mitä olen maistanut. En muista enää valmistajaa, mutta suosittelen poimimaan ostoskoriin, jos tulee vastaan.
