Perusteettomien laskujen maksamisesta koituu yrityksille Suomessa vuosittain jopa parinkymmenen miljoonan euron menetykset.
Suomen yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula kertoo, että erityisesti netissä toimivista yrityshakemistoista tulee Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun useita tuhansia yhteydenottoja vuosittain.
Viime aikoina myös domain-nimiä kaupittelevat huijaritahot ovat aktivoineet. Usein tapauksissa on kyse harhaanjohtavasta markkinoinnista.
Makkula kertoo, että erityisesti huijarifirmojen kohteena ovat aloittelevat ja pienet yritykset. Huijaus toimii jotakuinkin näin:
1. Yritystä perustamassa oleva henkilö tekee kaupparekisteriin perusilmoituksen, josta usein käy ilmi yrityksen yhteystiedot.
2. Huijarifirma imuroi kyseiset julkiset tiedot massasiirtoina ja ryhtyy sitten automaattisesti soittelemaan numeroihin. Jo muutamassa päivässä tuore yrittäjä saa puhelun taholta, joka ensin tarkastaa yrityksen tiedot ja ryhtyy joko kauppaamaan tai tarjoamaan epämääräistä yritysrekisteripalvelua tai esimerkiksi domain-tunnusta.
3. Vaikka asiakas ei suostu puhelun aikana minkäänlaiseen kauppaan, tulee hänelle pian postissa perusteeton lasku. Mikäli huijarifirmaan yrittää ottaa yhteyttä puhelimitse, on hyvin todennäköistä, että puhelusta joutuu pulittamaan tähtitieteellisiä summia – tästä huolimatta laskua ei saa mitätöityä. Lisäksi huijarit painostavat ja kiristävät uhriaan perintätoimilla ja saattavat lähettää lukuisia perintäkirjeitä.
Käräjillemeno ei kuuluu huijareiden bisneslogiikkaan
Makkula kertoo, että juuri laskujen aggressiivinen perintä ja maksuhäiriömerkinnöillä uhkailu saa osan uhreista lopulta maksamaan laskun.
Yrittäjänhän täytyy pyörittää sitä omaa yritystään ja näihin reklamaatioihin ja perintäkirjeisiin vastaamisiin voi mennä tolkuttomasti aikaa. Kaikki tämä stressi voi johtaa siihen, että yrittäjä haluaa päästä asiasta eroon maksamalla sen laskun, joka on tyypillisesti muutaman sadan euron luokkaa.
