Yrittääkö Yhdysvallat houkutella Turkin hyväksymään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hävittäjien avulla? Turkin ulkoministeri harvinaisella vierailulla Washingtonissa

Vierailu on harvinainen, sillä Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto on pitänyt etäisyyttä hankalana pidettyyyn liittolaiseensa. Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoganiä ei ole kutsuttu Valkoiseen taloon muun muassa ihmisoikeusloukkauksien vuoksi.

Blinkenillä ei ole kuitenkaan vaihtoehtoja: Turkki on Yhdysvalloille tärkeä liittolainen lännen ja idän välissä ja Turkkia tarvitaan muun muassa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden etenemiseen.

Lue myös: Nyt puhuu aktivisti, joka roikotti Erdogan-nukkea jaloistaan: "Normaali demokratia ei reagoisi tällä tavalla"

Turkki on tosin itse koventanut vaatimuksiaan Nato-prosessissa Ruotsissa järjestetyn Turkin vastaisen protestin jälkeen ja Erdogan vaatii nyt muun muassa yli sadan terrorismista epäillyn luovuttamista.

Yksi asia voi kuitenkin auttaa: Turkki havittelee yhdysvaltalaisia hävittäjiä, joiden kauppaamisen ehdoksi on ehdotettu Yhdysvalloissa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksymistä.

Turkin hävittäjähaaveet hankala paikka

Turkin hävittäjähaaveet ovat olleet hankala paikka Yhdysvalloille Turkin tekemän venäläisen S-400 -ohjusjärjestelmäkaupan vuoksi.

Mediatietojen mukaan Biden olisi kuitenkin nyt pyytämässä kongressilta lupaa myydä Turkille F16-hävittäjät, ja se on joidenkin arvioiden mukaan käänteentekevä asia Suomen ja Ruotsin Nato-neuvotteluissa.

Myös Turkin ulkoministeri on ollut hävittäjäkauppojen suhteen toiveikas, mutta kaupan hyväksymiseen tarvitaan kongressin hyväksyntä. Osa kongressin edustajista on vuotanut medialle laittavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ehdoksi.

Tapaamisella suuri painoarvo

Erimielisyydet maiden välillä eivät jää kuitenkaan Naton laajentumiseen: Yhdysvallat on arvostellut Turkkia muun muassa Syyrian kurdeja vastaan tekemistä iskuista ja Turkki Yhdysvaltoja kurdien tukemisesta.

Välttämättä mitään pikaratkaisua ei ole tapaamisessa luvassa, mutta sen painoarvo on suuri. Ei olekaan ihme, että ulkoministereiden eleitä ja lausuntoja seurataan eri puolella Atlanttia silmät ja korvat tarkkana.