Yötyöläiset kertovat: Näin kellojen kääntäminen näkyy arjessa

Ensi yönä siirrytään jälleen talviaikaan eli niin sanottuun normaaliaikaan. Se tarkoittaa sitä, että kelloja käännetään tunti taaksepäin.

Suurin merkitys kellojen käännöllä lienee niille, jotka työskentelevät juuri sillä kellonlyömällä, kun viisarit siirretään tunnilla taaksepäin.

Espoossa Jorvin sairaalan neurologisella osastolla tehdään yövuoroja kuten monissa muissakin sairaaloissa. 

Tunnin lisäys työpäivän pituuteen on henkilökunnalle jo tuttu juttu.

– Totta kai yövuorolaiselle se on raskaampaa, kun tulee yksi tunti lisää töitä, mutta toisaalta sitten iltavuoroon tuleva esimerkiksi saa nukkua sen tunnin pidempään, osastonhoitaja Merja Rydenfelt sanoo.

Jorvin neurologian vuodeosastolla potilaita voi tulla mihin tahansa aikaan vuorokaudesta lisää.

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello 04 viisarit pyörähtävät tunnin taaksepäin. Se on se yön pimein hetki ja moni yötyöläinen sanoo, että se on vaikein hetki väsymyksen kannalta.

Jorvin neurologian osastolla luotetaan vahvaan kahviin.

– Vahvaa kahvia juu, mutta kyllä täällä koko ajan riittää tekemistä, että ei sitä sillä tavalla ehdi ihmetellä, Rydenfelt jatkaa.

Varhaiset aamuherätykset ovat tuttuja puolestaan MTV:n Huomenta Suomen uutisankkuri Antti Sahlströmille. Hänelle kellojen taaksepäin kääntäminen tietää 60 minuuttia lisää unta.

Sahlströmin kello soi arkiaamuna kello 03:00.

– Kellojen kääntelyllä on iso henkinen merkitys. Kesällä tuntuu kamalalta kun otetaan tunti pois ja nyt sitten kun siirrytään talviaikaan saa takaisin sen menetetyn tunnin.

– Se on iso asia kun saa tunnin lisää nukkuma-aikaa, Sahlström naureskelee.

Lue myös:

    Uusimmat