Ylioppilastutkinnon päivälukioissa suoritti tänä keväänä 14710 nuorta naista ja 10603 nuorta miestä. Lukioissa on siis naisvalta ja niin on myös tuloksissa.
Naisten tulokset ovat miehiä parempia monessa aineessa. Ero ei johdu siitä, että naiset kirjoittaisivat enemmän aineita. Naiset kirjoittavat keskimäärin 5,4 ainetta ja miehet 5,3. Viime vuonna luvut olivat naisilla 5,4 ainetta ja miehillä 5,2.
Puoltoäänien keskiarvo on naisilla 24,5 ja miehillä 23,0. Ero on pysynyt pitkään, kuten jutun grafiikasta ilmenee.
Näiden numeroiden perusteella naiset olivat siis yo-kokeissa 6,5 % parempia, joskin 2014 ero oli vielä 7,5 %.
Näin vertailu tehdään
MTV Uutisten lukiovertailussa mukana ovat kaikkien ylioppilastutkinnon suorittaneiden kaikki kirjoitetut aineet, joista lasketaan yhteen ylioppilaan saama puoltoäänimäärä. Arvosanoista tulee pisteitä seuraavasti: laudaturista saa 7 pistettä, eximiasta 6, magnasta 5, cum laudesta 4, lubenterista 3 ja approbaturista 2.
Mistä ero juontuu? Keskeisiä selittäviä tekijöitä ovat erityisesti äidinkieli ja terveystieto sekä se, että naiset ovat kautta linjan myös hieman miehiä parempia useimmissa aineissa.
Ero äidinkielessä
Ero ädinkielen arvosanoissa ero on kohtuullisen suuri. Suomen kielellä äidinkielen kokeen suorittaneista naiset saivat keskimäärin arvosanakseen 4,6 eli lähelle magnaa kun pojilla keskiarvo jäi 3,9:ään eli cum laudeen. Myös ruotsin kielellä äidinkielen kokeen suorittaneiden välillä ero oli selkeä 4,4 - 3,7 naisten hyväksi.