Useat mökkiläiset vievät roskat mökiltä mukanaan matkalla olevaan jätepisteeseen tai kotiinsa. Tämä on useimmiten kuitenkin lainvastaista.
Pelkääjän paikalla lepäävä roskapussi on tuttu näky monen mökkiviikonlopun jälkeen. Roskien raahaaminen mökiltä mukanaan on kuitenkin useimmissa tapauksissa lainvastaista, muistuttaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala.
– Jätehuollon piiriin liittyminen on lakisääteinen velvoite. Jos henkilö asuu Helsingissä ja hänen mökkinsä on Padasjoella, mökin jätehuolto tulee pääsääntöisesti hoitaa Padasjoella.
Mökkiläisen tulee aina selvittää, miten mökkikunta hoitaa jätehuollon ja liittyä sen piiriin. Tieto löytyy yleensä kunnan omalta kotisivulta.
Kodin ja kesämökin välille on mahdollista muodostaa tietyin ehdoin niin sanottu roskiskimppa. Tämä tarkoittaa, että kodilla ja mökillä on yhteinen jäteastia ja -huolto.
Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos koti ja mökki sijaitsevat jätehuoltomääräysten mukaisten melko lyhyiden etäisyyksien päässä toisistaan tai muut mahdolliset kriteerit täyttyvät.
Kimppa on mahdollista muodostaa myös mökkinaapurien tai tiekunnan osakkaiden kesken.
Roskia mukanaan raahaavat mökkiläiset aiheuttavat useilla paikkakunnilla harmaita hiuksia, sillä pussit eivät aina päädy edes kotiin asti.
– On tyypillistä, että viikonloppujen jälkeen esimerkiksi torien sekä maanteiden levähdyspisteiden roska-astiat ovat täynnä mökkeilijöiden roskia. Näissä tapauksissa myös mökkiläisten jätehuoltomaksu jää yrittäjien tai valtion maksettavaksi.
Jätelain uudistus pyrkii eroon "vapaamatkustajista"
Kunnat toteuttavat jätehuoltonsa jätelain antamien raamien puitteissa. Tämän vuoksi kuljetusjärjestelmät vaihtelevat alueittain.
Tällä hetkellä Suomessa on kaksi jätteenkuljetusjärjestelmää. Toisessa mallissa kunnallinen jätehuoltolaitos on kilpailuttanut kaikki kuljetukset keskitetysti. Tämän järjestelmän piirissä on noin 65 prosenttia suomalaisista.