Useat mökkiläiset vievät roskat mökiltä mukanaan matkalla olevaan jätepisteeseen tai kotiinsa. Tämä on useimmiten kuitenkin lainvastaista.
Pelkääjän paikalla lepäävä roskapussi on tuttu näky monen mökkiviikonlopun jälkeen. Roskien raahaaminen mökiltä mukanaan on kuitenkin useimmissa tapauksissa lainvastaista, muistuttaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala.
– Jätehuollon piiriin liittyminen on lakisääteinen velvoite. Jos henkilö asuu Helsingissä ja hänen mökkinsä on Padasjoella, mökin jätehuolto tulee pääsääntöisesti hoitaa Padasjoella.
Mökkiläisen tulee aina selvittää, miten mökkikunta hoitaa jätehuollon ja liittyä sen piiriin. Tieto löytyy yleensä kunnan omalta kotisivulta.
Kodin ja kesämökin välille on mahdollista muodostaa tietyin ehdoin niin sanottu roskiskimppa. Tämä tarkoittaa, että kodilla ja mökillä on yhteinen jäteastia ja -huolto.
Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos koti ja mökki sijaitsevat jätehuoltomääräysten mukaisten melko lyhyiden etäisyyksien päässä toisistaan tai muut mahdolliset kriteerit täyttyvät.
Kimppa on mahdollista muodostaa myös mökkinaapurien tai tiekunnan osakkaiden kesken.
Roskia mukanaan raahaavat mökkiläiset aiheuttavat useilla paikkakunnilla harmaita hiuksia, sillä pussit eivät aina päädy edes kotiin asti.
– On tyypillistä, että viikonloppujen jälkeen esimerkiksi torien sekä maanteiden levähdyspisteiden roska-astiat ovat täynnä mökkeilijöiden roskia. Näissä tapauksissa myös mökkiläisten jätehuoltomaksu jää yrittäjien tai valtion maksettavaksi.
Jätelain uudistus pyrkii eroon "vapaamatkustajista"
Kunnat toteuttavat jätehuoltonsa jätelain antamien raamien puitteissa. Tämän vuoksi kuljetusjärjestelmät vaihtelevat alueittain.
Tällä hetkellä Suomessa on kaksi jätteenkuljetusjärjestelmää. Toisessa mallissa kunnallinen jätehuoltolaitos on kilpailuttanut kaikki kuljetukset keskitetysti. Tämän järjestelmän piirissä on noin 65 prosenttia suomalaisista.
Toisessa järjestelmässä kiinteistönhaltija voi myös järjestää jätteenkuljetuksen itse kunnan luvalla. Henkilö voi siis valita itse kuljetusyrittäjän, jolta tilaa palvelunsa.
Jälkimmäistä mallia käyttävissä kunnissa kaikki mökkiläiset eivät välttämättä ole viranomaisten rekisterissä. Tämä tarkoittaa, että myös vapaamatkustaminen, eli jätehuoltoon liittyminen ja jätehuoltomaksun laiminlyöminen tyystin, on mahdollista.
Nyt jälkimmäinen malli on jäämässä jätelain uudistuksen vuoksi seuraavien vuosien aikana historiaan. Mitä muutos käytännössä tarkoittaa?
– Toivon mukaan ainakin vapaamatkustaminen loppuisi, sillä on kaikkien etu, että jätehuolto hoidetaan asianmukaisesti. Jätehuollossa oleellista on terveyden ja ympäristön suojelu, Kuntaliiton Innala sanoo.
Jätehuoltonsa kuuliaisesti hoitavan mökkiläisen näkökulmasta muutos ei ole suuri. Jos kiinteistönhaltija on tilannut kuljetuksen itse, jätteiden kuljettaja saattaa kunnan tekemän kilpailutuksen jälkeen vaihtua. Tämän lisäksi lasku tulee jatkossa kunnan jätelaitoksen kautta.
Koska kunnan velvollisuus on jo nyt järjestää jätehuolto myös kunnassa sijaitseville vapaa-ajanasunnoille, uusi laki ei muuta perusasetelmaa, korostaa ympäristöministeriön ympäristöneuvos Riitta Levinen.
– Suomessa on ollut riitatapauksia, joissa kesämökkiläiset ovat pitäneet epäoikeudenmukaisena sitä, että kunta on velvoittanut heidät liittymään jätehuollon piiriin ja esimerkiksi maksamaan siitä perusmaksua. Lain mukaan mökkiläinen on kuitenkin pääsääntöisesti velvollinen osallistumaan jätehuollon kustannuksiin kunnassa.
Uusi laki ei kuitenkaan tarkoita välttämättä sitä, että auto kiertää tyhjentämässä tyhjiä jäteastioita kesämökkien tai haja-asutusalueiden pihoissa. Jos esimerkiksi kiinteistökohtainen keräys ei ole tehokasta tai tarpeellista, kunta on velvollinen järjestämään asukkaille alueellisia jätteidenkeräyspisteitä, joihin mökkiroskat voi toimittaa.