Myytti, jonka mukaan armeijan ja siviilipalveluksen voi välttää helposti hankkimalla niin sanotut "hullun paperit", ei pidä paikkaansa, sanoo Puolustusvoimien psykiatrian ylilääkäri Tanja Laukkala.
Saadakseen vapautuksen armeijasta, asevelvollisella tulee olla lääkärin toteama sairaus, joka estää palvelukseen astumisen.
– Motivaatio ei ole sairaus. Motivaatio voi vaikuttaa ainoastaan ihan rajatapauksissa ja mikäli oireilla ei ole vaikutusta palvelusturvallisuuteen, Laukkala sanoo.
Tapauksia arvioivia lääkäreitä taas ohjaavat selkeät lääketieteelliset ohjeet.
– Kyllä lääkärit näitä asioita kunnian ja omantunnon kautta arvioivat.
Vain vakava psyykkinen sairaus, kuten psykoosi, on syy saada vapautus armeijasta. Myös päihderiippuvuus ja päihderiippuvuudesta johtuvat elimelliset jälkitilat voivat olla este varusmiespalvelukselle.
– Myös sillä on merkitystä, missä vaiheessa sairaus on. Esimerkiksi juuri alkaneet paniikkikohtaukset, joihin ei ole vielä hoitoa ja joita tulee monta kertaa viikossa, voivat olla este varusmiespalvelukselle, mutta ohimennyt ahdistuneisuus ei välttämättä ole.
Keplottelu ei kannata
Noin viisi prosenttia vuosittain palveluksen aloittavista ei mielenterveydellisien syiden vuoksi sovellu armeijaan.
Näitä syitä selvitetään monessa eri terveystarkastuksesta, joista ensimmäinen tehdään sinä keväänä, kun asevelvollinen täyttää 18 vuotta. Yleensä asepalveluksen estävät mielenterveysongelmat havaitaan viimeistään pari viikkoa palvelukseen tulon jälkeen, jolloin alokkaille tehdään tuloterveystarkastus.
Mielenterveysongelmien havaitseminen ei kuitenkaan aina ole helppoa.
– Joillekin voi olla vaikeaa kertoa omista ongelmistaan, Laukkala sanoo.
Jos oikeita mielenterveysongelmia ei ole, niiden teeskenteleminen ei kannata. Mielenterveydellisistä syistä saatu vapautus asevelvollisuudesta näkyy papereissa myöhemminkin, mikä voi luoda rajoitteita ammatinvalinnalle.
– Jos muutaman vuoden päästä haluaisikin hakeutua esimerkiksi turvallisuusalalle, niin se ei välttämättä onnistukaan.
Laukkalan mukaan armeijan ja siviilipalveluksen välttely tekaistuihin mielenterveysongelmiin vetoamalla on hyvin harvinaista.
– Ja on myös nuoria, jotka haluaisivat käydä armeijan, mutta eivät terveyssyistä pysty, muistuttaa Laukkala.