Ihmisten aivot ovat kehittyneet ratkaisemaan selviytymisen ja lisääntymisen kannalta oleellisia ongelmia, mutta maailma on kehittynyt osin aivoja nopeammin. Älä usko kaikkea, mitä ajattelet -tietokirjan kirjoittanut Joni Martikainen kertoo joistain yleisistä ajatteluvirheistä, joita ihmiset tekevät arkipäivässä.
1. Vahvistusharha
Joni Martikainen selittää, että ihminen valikoi tiedosta todennäköisimmin sen, joka vahvistaa sitä kuvaa maailmasta, mikä hänellä on jo valmiiksi. Näin toimitaan sitä todennäköisemmin, mitä tunnepitoisemmasta asiasta on kyse. Tätä kutsutaan psykologiassa vahvistusharhaksi.
– Usein käsitykset esimerkiksi uskonnosta ja politiikasta ovat tällaisia tunteilla latautuneita ajatuksia, Martikainen selventää.
Vahvistusharhasta voi Martikaisen mukaan päästä eroon etsimällä tietoisesti oman maailmankuvan kanssa ristiriitaista ja sen kanssa vastakkain asettuvaa tietoa. Paras tapa tutkia esimerkiksi tieteellisen teorian paikkansapitävyyttä on yrittää tietoisesti kumota sen paikkansapitävyys.
2. Positiiviset harhakuvitelmat
Martikainen kertoo tutkimuksista, joiden mukaan ihmiset pitävät itseään keskimääräistä oikeudenmukaisempina, rehellisempinä, joustavampina ja arvioivat mahdollisuutensa keskivertoa parempaan palkkaan, saavuttaa jotain merkittävää tai synnyttää lahjakas lapsi muita paremmiksi. Toisaalta tutkimuksista on selvinnyt, että oma todennäköisyys alkoholisoitua tai erota puolisosta arvioidaan keskivertoa pienemmäksi.
– Ihmiset järjestelmällisesti arvioivat itsensä keskivertoa paremmaksi ja paremmaksi kuin mitä muut ihmiset arvioivat heidän olevan.
Arjessa positiiviset harhakuvitelmat edistävät mielenterveyttä, onnellisuutta ja luovuutta. Martikaisen mukaan negatiiviset vaikutukset tulevat esille pidemmällä tähtäimellä: ihmiset voivat suhtautua välinpitämättömästi vaikkapa tupakoinnin lopettamiseen, koska oma syöpäriski arvioidaan pieneksi.
3. Saatavuusheuristiikka
Saatavuusheuristiikka tarkoittaa psykologiassa sitä, että mielikuva arvioidaan sitä paikkansa pitävämmäksi ja todennäköisemmäksi, mitä helpommin se on haettavissa muistista. Tähän helppouteen vaikuttaa muun muassa mielikuvien elävyys ja tunnepitoisuus tilanteessa, jossa ne painetaan muistiin.
– Tästä syystä ihmisten huolen aiheet ja pelot usein heijastelevat enemmän asioiden saamaa palstatilaa medioissa, kuin sitä mikä on oikeasti vaarallista.
– Tutkimuksissa vanhemmat olivat enemmän huolissaan lastensa joutumisesta kidnappauksen uhriksi, kuin lapsen kuolemisesta auto-onnettomuudessa, vaikka auto-onnettomuudessa kuoleminen on noin sata kertaa todennäköisempää, Martikainen selittää.
Jos on jatkuvasti varuillaan väärien ongelmien varalta, ei välttämättä osaa varautua niihin oikeisiin ja tulee valheellinen tunne siitä, että tilanne on hallinnassa. Martikaisella onkin neuvo ajatteluvirheen korjaamiseen:
– Mieti asiat uudelleen jonkin kontrollitason kautta. Lukiessasi lehdestä, että seuraavana talvena Suomeen saapuva sikainfluenssa on tappanut maailmalla jo yli tuhat ihmistä, pysähdy miettimään uutista sen kautta, kuinka monta ihmistä maailmassa kuolee vuosittain tavalliseen kausi-influenssaan.
4. Kehystämisvaikutus
Ihminen ei havaitse asioita tyhjiössä, vaan suhteessa ympäristöön. Kahta samanlaista vaihtoehtoa arvioidaan eri tavalla riippuen siitä, missä ympäristössä ne esiintyvät – sama viesti eri viitekehyksessä johtaa erilaiseen tulkintaan. Martikainen antaa käytännön esimerkin:
– Arjessa tämä näkyy ihmisten tekemien ostopäätösten manipulointina esimerkiksi asettamalla ravintolan ruokalistalle tai elektroniikkakaupan hyllylle jokin todella kallis tai huono tuote, jonka valossa muut näyttävät paremmilta.
5. Mentaalinen kirjanpito
Kehystämisvaikutukselle hyvin läheinen ajatteluvirhe on mentaalinen kirjanpito, joka on Martikaisen mukaan yksi yleisimmistä rahankäyttöön liittyvistä virhepäätelmistä. Mentaalinen kirjanpito on taipumus arvioida rahasummien koko suhteessa ympäröivään viitekehykseen.
– Jos menet elektroniikkakauppaan ostamaan taskulaskinta, jonka hinta on 50 euroa ja saat kuulla, että viidentoista minuutin ajomatkan päässä sama taskulaskin maksaa kymmenen euroa, jätät todennäköisesti laskimen ostamatta ja haet laskimen halvemmasta kaupasta.
– Jos menet elektroniikkakauppaan ostamaan kotiteatterisarjaa, joka maksaa 3000 euroa ja saat kuulla, että viidentoista minuutin ajomatkan päässä sama kotiteatterisarja maksaa 2960 euroa, todennäköisemmin koet, ettei viidentoista minuutin ajomatka ole summan arvoinen. Kyseessä on kuitenkin sama 40 euroa molemmissa tapauksissa
Mentaalinen kirjanpito selittää Martikaisen mielestä sitä, että lompakosta vuotaa rahaa kuin huomaamatta. Onkin hyvä yrittää ajatella rahoja suhteessa johonkin kiinteään kehykseen – esimerkiksi omaan tuntipalkkaan.