Yle: Seteleiden kysyntä kasvaa, vaikka käteisen käyttö vähenee – mihin rahat katoavat?

Suomen Pankki on laskenut, että nykyvauhdilla käteisen käyttö hiipuu olemattomiin vuoteen 2030 meneessä. Tästä huolimatta seteleiden kysyntä jatkaa kasvuaan. Suomessa seteleitä lasketaan liikkeelle vuosi vuodelta enemmän.

Samassa ajassa käteispankkien määrä on tippunut 15 vuoden aikana 1600 konttorista nykyiseen 850 konttoriin. Myös pankkiautomaattien määrä on pudonnut alle puoleen. 

Ylen tietojen mukaan suomalaiset suorittavat ostoksiaan yhä enemmän pankkikorteilla. Euroissa mitattuna korttimaksuja tehdään reilun 42 miljardin edestä ja käteismaksuna arviolta 16 miljardin edestä. Ostosten arvosta noin 70 prosenttia tehdään kortilla ja 30 prosenttiä käteisellä.

Mihin käteinen katoaa?

Arviolta noin puolet seteleistä ajatutuu Suomesta ulkomaille. Nykyisin turistit nostavat Eurooppaan suuntautuvilla matkoillaan tukun 50 euron seteleitä jo kotimaassa, kun markka-aikana markka kelpasi maksuvälineenä vain Suomessa. 

Suomen Pankin mukaan juuri 50 euron seteleiden kysynnän voimakas kasvu kertoo turismiviennin lisääntymisestä.

Euroja viedään myös euroalueen ulkopuolelle. Arvioiden mukaan euroseteleitä on tallessa erityisesti Venäjällä kassakaapeissa ja pankkien tallelokeroissa.

Ylen haastatteleman Suomen pankin rahahuolto-osaston johtava neuvonantaja Kari Takalan mukaan venäläiset eivät luota kovin paljon omiin pankkeihinsa, eivätkä siksi uskalla säilyttää säästöjään talletustileillä. Euroseteleitä haalitaan pahan päivän varalle.

Venäjäiset haalivat käteiskassoihinsa nimenomaan euroja ja dollareita ruplan heikentymisen ja öljyn hinnan laskun vuoksi. 

Osa seteleistä piilee myös Suomessa sukanvarsissa ja patjojen välissä, vaikka suurin osa suomalaisista säilyttääkin rahojaan pankkitileillään. Lisäksi osa käteisvaroista saattaa ajautua harmaan talouden piiriin tai rikollisuuteen, mukka Takala ei usko näiden summien olevan merkittäviä.