Käteisen rahan käyttö on ollut laskussa jo pitkään. Ukrainan sota aiheutti kuitenkin nostojen piikin automaateilla.
Vuonna 2003 käteis- ja korttimaksut olivat vielä tasoissa. Sen jälkeen eriytyminen on alkanut ja käteisen rahan käyttö on lähtenyt laskuun. Käteisen rahan osuus Suomen maksuliikenteestä on nykyisin noin 12 prosenttia.
Nostokäteisautomaatit teetti kyselyn käteisen rahan käytöstä nykypäivänä. Uutisaamussa vierailleen Nosto-käteisautomaattien maajohtaja Risto Lepon mukaan noin 70 prosenttia vastaajista käyttää vielä käteistä pienimuotoiseen maksamiseen, lahjoihin ja hyväntekeväisyyteen.
Myös matkustaessa lompakkoon otetaan mukaan seteleitä, sillä monessa maassa ilman käteistä ei vielä pärjää.
Kriisiajat lisäävät käteisen kysyntää
Automaateilta nostettavan rahan määrä on kasvanut.
– Ennen koronaa kertanosto oli 90–95 euroa. Sitten, kun korona iski, keskinosto nousi kymmenellä eurolla sinne 105 euroon, Lepo kertoo.
Venäjän hyökkäystoimet Ukrainaan ovat nostattaneet kertanoston määrän jopa 140 euroon. Lepon mukaan tämä on aiheuttanut välillä hankaluuksia, sillä automaatit ovat tyhjentyneet. Miksi käteisen kysyntä kasvoi sodan alettua?
– On varmaan kuunneltu muuan muassa Huoltovarmuuskeskuksen varautumistiedotteita. Siellä sanotaan, että kotona pitää olla 72 tunnin ruokavarastot ja käteistä, tosin sitä määrää ei ole sanottu, Lepo sanoo.
