Kun yksinhuoltaja etsii itselleen uutta kumppania, ongelmia voivat aiheuttaa niin ajan puute kuin lähipiirin ristiriitainen suhtautuminen asiaan. Yhden vanhemman perheen liiton toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo kertoo, kuinka rakkauselämä ja yksinhuoltajuus ovat yhdistettävissä.
Äidin jäädessä lapsensa yksihuoltajaksi, moni miettii, koska on hyvä aika alkaa tapailla uutta ihmistä. Ympäristön palaute voi olla ristiriitaista. Osa ihmisistä ajattelee, että uusi parisuhde on parasta mitä vanhempi voi lapselleen tarjota. Toiset taas tuomitsevat kumppanin haun moraalittomana.
– Onneksi suomalaiset vanhemmat ovat viisaita ja osaavat kuunnella itseään. Uusi kumppani on ajankohtainen, kun vanhemmasta siltä tuntuu, Yhden vanhemman perheen liiton toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo sanoo.
Uuden kumppanin löytäminen voi olla vaikeaa myös siitä syystä, että eron jälkeen vapaa-ajalle jää usein vähän aikaa. Kaikilla yksinhuoltajilla ei ole riittävästi lastenhoitoapua edes omien harrastusten ajaksi, joten sosiaalinen elämä jää helposti kokonaan väliin.
– Tämä on mielestäni suuri epäkohta, jonka laskun kantavat ennen kaikkea lapset. Yhteiskunnan tulisikin panostaa avointen lastenhoitopalveluiden kehittämiseen. Yksinhuoltaja tarvitsee myös lepoa vanhemmuudestaan jaksaakseen taas. Voitaisiin aloittaa esimerkiksi järjestämällä lastenhoitoa tuetuille lomille, Sairisalo sanoo.
Uusi puoliso ei korvaa biologista vanhempaa
Kun uusi kumppani on löytynyt, vanhemmat pohtivat, koska on hyvä aika esitellä uusi rakas lapselle. Sairisalo suosittelee käyttämään tilanteessa talonpoikaisjärkeä. Vaikka mahdollinen uusi ero pelottaisi, kannattaa muistaa, että myös lapsen ystävät vaihtuvat. Lapsi kyllä ymmärtää, että aikuisenkin ystävyyssuhteet voivat loppua.
– Aikuisen ei kuitenkaan pidä keskustella parisuhteensa yksityiskohdista lastensa kanssa, olipa hän naimisissa tai eronnut. Tämä osa elämää ei kuulu lapsen kokemusmaailmaan, Sairisalo kertoo.
Yksinhuoltajan uusi puoliso ei myöskään korvaa lapsen biologista vanhempaa, vaan uudesta kumppanista tulee niin kutsuttu sosiaalinen vanhempi.
– On hyvä huomata, että uusperhe toimii eri mekanismein kuin ydinperhe. Uusperheiden stressi vähenee, kun perheestä ei yritetä väkisin tehdä ydinperhettä. Mikäli on perustamassa uusperhettä, kannattaa perehtyä aiheeseen kirjallisuuden avulla tai muiden uusperheellisten kanssa keskustelemalla, Sairisalo sanoo.
Vanhempi tarvitsee toisen aikuisen seuraa
Ennen uuteen suhteeseen ryntäämistä olisi hyvä käydä itsensä kanssa läpi myös vanhaan suhteeseen liittyneet ongelmat. Omia traumojaan ei tulisi siirtää lapsensa taakaksi.
On hyvä muistaa, että vanhempi on parempi vanhempi, jos hänellä on vanhemmuuden lisäksi myös omia ystäviä ja parisuhdekin, mikäli sitä toivoo. Kaikki eivät kuitenkaan halua uutta kumppania eron jälkeen.
– Yhden vanhemman perheenäkin eläminen voi osoittautua antoisaksi elämäntavaksi, Sairisalo sanoo.
Lue myös:
MTV3/Helmi, Maarit Rasi
Kuvat: Shutterstock/Stephen Coburn/Yellowj