YK:n yleiskokous vaati varhain lauantaina päätöslauselmassaan välitöntä humanitaarista tulitaukoa Gazaan. Päätöslauselman puolesta äänesti 120 maata. Vastaan äänesti 14 maata, ja 45 jäsenvaltiota, muun muassa Suomi, pidättäytyi äänestämästä.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) korostaa Suomen kannattavan humanitaarista tulitaukoa Gazaan äänestysratkaisusta huolimatta.
– Suomi kannattaa humanitaarisia käytäviä ja humanitaarisia taukoja myös Gazaan, siitä ei ole kahta sanaa. Me äänestimme meidän verrokkiryhmässämme Saksa, Hollanti, Ruotsi ja Tanska pidättäytymisen puolesta sen vuoksi, että päätöslauselmassa ei tuomittu Hamasin iskuja, Valtonen sanoi STT:lle kokoomuksen puoluekokouksessa Espoossa.
– Muuten aivan itsestään selvästi tuemme humanitaarista apua Gazaan, sen välitöntä pääsyä sinne ja olemme muuten sisällöllisesti tietysti aivan samassa linjassa kuin mitä EU:ssa on tällä viikolla päätetty, Valtonen jatkoi.
Valtonen kommentoi asiaa myös viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter).
– Suomi olisi äänestänyt Arabiryhmän päätöslauselman puolesta, jos terroristijärjestö Hamasin isku olisi siinä tuomittu, Valtonen kirjoitti.
– Gazan humanitaarisesti katastrofaaliseen tilanteeseen on kiireesti pystyttävä puuttumaan mm. humanitaarisin käytävin/tauoin. Apua on saatava perille. Paluu neuvotteluihin on tie pysyvään rauhanomaiseen ratkaisuun, Valtonen jatkoi.
Essayah samoilla linjoilla
Myös kristillisdemokraattien puheenjohtajalta Sari Essayahilta kysyttiin hänen presidentinvaalikampanjansa avauksessa, pitikö hän Suomen ratkaisua hyvänä. Essayahin mukaan Lähi-idässä on huomioitava se, että Hamasin terroristijärjestö on syynä siihen, että Israel vastaa nyt tilanteeseen voimalla.
Essayah lisäsi, että Gazassa siviilit kärsivät tilanteesta, Hamas käyttää heitä tarkoituksellisesti ihmiskilpinä ja siellä on yli 200 Israelin puolelta kidnapattua panttivankia.
– Tässä kokonaisuudessa ymmärrän hyvin, että tässä tilanteessa ei ole haluttu käyttää ääntä toiseen suuntaan, vaan on pidättäydytty.
Hän pitää valitettavana, että Hamas tarkoituksellisesti tuo asemapaikkojaan kouluihin ja sairaaloihin ja sellaisiin kohteisiin, joissa siviiliuhrien välttäminen on todella vaikeaa.
– Tietenkin Israel on jo lähestulkoon yli viikon ajan varoittanut alueen asukkaita ja lähettänyt lentolehtisillä ja median kautta viestiä, että mihin suuntaan siviilien tulisi tässä tilanteessa siirtyä.
Hän sanoo, että kansainvälisesti avustuskuljetuksia yritetään saada perille, jotta pystytään varmistamaan muun muassa veden ruoan ja lääkkeiden jakelu.
Länsimaat eri linjoilla
YK:n yleiskokouksen päätöslauselmat eivät ole sitovia.
Israelin YK-suurlähettiläs Gilad Erdan parjasi YK:ta päätöksen jälkeen kovin sanoin ja kutsui päivää häpeälliseksi. Hän vannoi Israelin käyttävän kaikkia saatavilla olevia keinoja äärijärjestö Hamasia vastaan.
Hamas puolestaan oli tyytyväinen yleiskokouksen linjaukseen ja vaati sen välitöntä toimeenpanoa polttoaineen ja humanitaarisen avun toimittamiseksi siviileille.
Luonnoksessa tuomitaan kaikki palestiinalaisiin ja israelilaisiin siviileihin kohdistuva väkivalta, mutta Hamasia ei mainita.
Päätöslauselma synnytti jakolinjoja länsimaiden välille. Esimerkiksi Ranska äänesti lauselman puolesta, Suomi, Italia, Saksa ja Britannia pidättäytyivät äänestämästä ja Itävalta ja Yhdysvallat äänestivät sitä vastaan.