YK: Pakolaisten määrä laskenut

Pakolaisten lukumäärä laski viime vuonna 9,2 miljoonaan, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Luku on alin 25 vuoteen. Vaikka varsinaisten pakolaisten määrä onkin laskenut, on turvapaikahakijoiden määrä yhä kasvussa.

Tänään vietetään YK:n kansainvälistä pakolaispäivää. Viidettä kertaa vietettävän pakolaispäivän teemana on rohkeus. Suomen Pakolaisavun mukaan pakolaiselle rohkeus on oikeutta elää tasavertaisena uudessa yhteiskunnassa.

Suomeen 750 kiintiöpakolaista vuodessa

Suomeen valitaan vuosittain 750 kiintiöpakolaista eli YK:n pakolaisstatuksen saanutta ihmistä pakolaisleireiltä. Suomi pyrkii kohdentamaan valintoja niihin maihin, joista meillä jo asuu ulkomaalaisia. Eniten kiintiöpakolaisia on tullut Iranista, Vietnamista, Afganistanista ja Sudanista.

Suomalaisdelegaatio matkustaa kolme tai neljä kertaa vuodessa maailman pakolaisleireille valitsemaan ihmisiä, jotka saavat uuden kotimaan Suomesta.

1990-luvun alussa valituksi tuli iranilainen Farzaneh Hathami Landi. Hän oli odottanut Pakistanissa jo kolme vuotta tietoa sijoituspaikasta. Pitkä odotus näkyi, kun hän sai tietää turvapaikasta Suomessa.

- Meille ei tullut mitään erityisiä tunteita, vaikka pitäisi tulla. Mutta kun olimme olleet siellä niin kauan, kaikki halut ja iloisuus olivat kuolleet, Farzaneh Hathami Landi sanoo.

Kiintiöpakolaisten valitsijoiden tehtavä ei ole helppo. Ulkomaalaisviraston, työministeriön ja suojelupoliisin edustajat tutustuvat ensin YK:n toimittamiin pakolaisten papereihin ja haastattelevat sitten haluamansa henkilöt.

Työministeriön erikoissuunnittelija Marja Pentikäinen on tehnyt valintamatkoja seitsemän vuoden ajan, viimeksi Thaimaaseen tammikuussa.

- Joku on asunut pahvilaatikossa, tai joku on asunut temppelin kellarissa. Vaikka he eläisivät minkälaisissa olosuhteissa, niin aina vanhemmat sanovat, että lapset ovat terveitä, he voivat hyvin. Ei uskalleta sanoa totuutta, ajatellaan, että jos on sairas, niin ei pääse Suomeen.

Pentikäisen mukaan haastatteluissa käytetään aina tiettyä perusrunkoa.

- On hyvin tärkeää tietää, osaako ihminen lukea ja kirjoittaa, kuinka paljon hän on käynyt koulua, Pentikäinen luettelee.

Valintakriteereitä ovat, että henkilö on kansainvälisen suojelun tarpeessa ja että hänellä on edellytykset kotoutua Suomeen. Tulijalla pitää olla valmius käydä Suomessa koulua, opiskella ja pärjätä työelämässä.

Pentikäinen vakuuttaa kuitenkin, ettei ketään suljeta pois etukäteen.

- Missään tapauksessa Suomi ei sulje luku- tai kirjoitustaidottomia tai vammaisia pois.

Seuraavaksi suomalaisdelegaatio lähtee valitsemaan kiintiöpakolaisia Turkista ja Iranista.

(MTV3)