Berliinin iskusta ei voida varmuudella sanoa, oliko sillä kytköksiä ääri-islamilaiseen terroriin, sanoo terrorismitutkija Leena Malkki. Jos osoittautuu, että iskulla oli ääri-islamistiset motiivit, se olisi Malkin mukaan ensimmäinen suurempi Saksassa onnistunut isku.
Hän korostaa, että ei ole tavatonta, että jihadistisia iskuja yritetään Saksassakin.
– Vaikka tapahtumaa kovasti kehystetään osaksi sitä, käytännössä mitään todisteita siitä ei ole.
Malkin mukaan ääri-islamistisissa piireissä on kehotettu käyttämään vastaavantyyppistä tekotapaa, mutta hän muistuttaa myös, että autoja on ajettu väkijoukkoihin aiemminkin esimerkiksi henkilökohtaisista syistä.
Tutkijan mukaan paljon julkisuutta saaneiden hyökkäysten tekotapa päätyy myös sellaisten ihmisten tietoon, joilla on kiinnostusta väkivaltaa kohtaan ja myös sen toteuttamiseen.
– Nizzan isku on ehdottomasti yksi niistä toimintatavoista, joka on myös helpointa kopioida.
Malkin mukaan Euroopassa terrori-iskujen uhrimäärät eivät ole vielä 1970-1980-lukujen tasolla, mutta meneillään on selvästi terrorin aalto. Hän kertoo, että ääri-islamilainen terrorismi on aikaisempaa rajoja ylittävämpää ja Euroopassa on syntynyt myös yhteistä terrorismiin liittyvää solidaarisuutta.
– Iskut eri maissa koskettavat eri tavalla kuin ne ovat aikoinaan koskettaneet ja vaikuttavat myös suomalaisesta näkökulmasta turvallisuudentunteeseen.
Ei vedenpitävää keinoa
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko uskoo, että EU:n tasolla terrorisminvastainen yhteistyö tiivistyy entisestään. Hän kertoo, että yhteistyö on jo tiivistynyt vuosikausia ja sen avulla terrorismi on vähentynyt huomattavasti Euroopassa.
– Viranomaiset seuraavat tuhansia riskiyksilöitä, ja vuosittain iskuja estetään noin 200 ympäri Eurooppaa. Toimilla saadaan paljon tulosta, mutta aukottomia ne eivät tietenkään ole.
Iskujen lisääntyminen ei ole merkki yhteistyön epäonnistumisesta, vaan syynä ovat Syyrian ja Irakin konfliktit ja niiden heijastuminen Eurooppaan, Tammikko sanoo.
Tutkijan mukaan moni Euroopan valtio on joko suoraan tai välillisesti mukana monessa Lähi-idän tai Keski-Aasian (Afganistan ja Pakistan) konfliktissa, joten terroristit katsovat, että kostomaiset toimet ovat oikeutettuja.
Tammikko toteaa, että iskujen tarkoituksena on myös luoda vastakkainasettelua. Hän huomauttaa, että mitä kovempiin toimiin Euroopan maat ryhtyvät esimerkiksi muslimivähemmistöjä kohtaan, sitä helpompaa jihadistien on rekrytoida aktivisteja omiin riveihinsä.
– Vastakkainasettelu ja viha lietsovat vastakkainasettelua ja vihaa, ja ne ovat sotien polttoainetta.