Yhdysvaltalaisten koulujen pukukoodien taustalla on huoli jengiytymisestä ja tasa-arvosta, mutta myös pyrkimys kontrolloida naisia ja vähemmistöjä.
MTV Uutiset julkaisi toukokuussa jutun floridalaiskoulussa tapahtuneesta kuvanmuokkausskandaalista, kun paljastui, että opettaja oli muokannut oppilaiden kuvia "siveellisiksi" Floridassa.
Pukukoodit ovat puhuttaneet aiemminkin ja sosiaalisessa mediassa nousee usein esiin aiheeseen liittyvää keskustelua erityisesti yhdysvaltalaisten nuorien omien kokemusten kautta. Mutta miksi pukukoodit on ylipäätään asetettu ja miksi juuri tällaisiksi?
Lue myös: Teini käännytettiin pois koulun juhlista – onko tämä asu mielestäsi sopimaton?
Helsingin yliopiston Yhdysvaltain asiantuntijan, tutkijatohtori Saara Kekin (FT) mukaan viralliset pukukoodit yleistyivät 1980-luvulla ja niillä on alun perin pyritty rajoittamaan jengiytymistä ja eriarvoisuutta.
– Pukeutumiskoodit eivät niinkään liity lakeihin tai säädöksiin kuin ajatuksiin toisaalta "soveliaisuudesta" ja toisaalta siitä, että jengiytyminen vähenisi, kun jengisymbolit kielletään. Ajatuksena oli myös tasa-arvo, kun kukaan ei saisi erottautua kalliimmalla pukeutumisella.
Ei vain amerikkalaisotsikoissa
Myös Suomessa on käyty samankaltaista keskustelua pukeutumiseen liittyvästä eriarvoisuudesta kouluissa ja pohdittu pukeutumisen rajoittamista esimerkiksi koulupuvuilla, jotta vaatteiden aiheuttamat paineet ja vertailu loppuisivat.
Esimerkiksi Helsingin Sanomissa tammikuussa julkaistu mielipidekirjoitus "Koulupukukulttuuri voisi parantaa nuorten hyvinvointia ja vähentää ulkonäköpaineita" pohditaan sitä, voisiko yhtenäisempi pukeutuminen helpottaa yhteisöllisyyden ja tasa-arvoisuuden tunteiden syntyä, ja vähentäisikö se kiusaamista ja ulkonäkökeskeisyyttä.
Keneen yritetään vaikuttaa?
Jengiytymisen vähentämisen tai tasa-arvon tavoitteilla ei kuitenkaan voida selittää sitä, miksi pukukoodit useimmiten vaikuttavat erityisesti naisten tai vähemmistöjen pukeutumiseen ja ulkonäköön.
Floridalaiskoulussa oli muokattu vain tyttöjen kuvia, koulun juhlista pois käännytetty teini oli tyttö ja samankaltaisia tapauksia löytyy lukuisia muitakin.
Kekki nostaa esiin vuosituhansia kestäneen pyrkimyksen kontrolloida naisia yhtenä selittävänä tekijänä epäsuhtaiselle tilanteelle.
– Naisia on pyritty kontrolloimaan vuosituhansia. Esimerkiksi Yuval Harari kirjoittaa, että maanviljelyksen ja pysyvän asutuksen yleistyessä naisista tuli omaisuutta, jota piti kontrolloida ja jo sieltä juontaa ajatus myös siitä, että miesten täytyy suojella naisiaan (toisilta miehiltä). Tämä ulottuu kaikkeen käytökseen, myös asuun.
Siveyden vaatimus
Uskonnon asema politiikassa ja päätöksenteossa on pitkään ollut kiistanalainen ja keskustelua herättävä aihe Yhdysvalloissa. Pukukoodeihin ja erityisesti naisten pukeutumisen rajoittamiseen uskonnolla on monimutkainen suhde.
– En näe, että pukukoodit liittyisivät niinkään suoraan uskontoon kuin yleisempään käsitykseen siveydestä, mikä tietysti kiertyy erityisesti kristinuskoon takaisin. Siveyden vaatimus puolestaan on enemmän naisiin liitetty "hyve", jolloin vaatetuksen rajoitukset herkästi koskevat enemmän naisia. Samoin pukeutumiskoodeja on ollut eri puolilla Yhdysvaltoja, myös esimerkiksi liberaalissa Kaliforniassa.
Alkuperäisväestön hiustyyleihin puututtiin
Pukukoodit vaikuttavat myös epäsuhtaisesti vähemmistöihin, kuten alkuperäiskansojen jäseniin ja mustiin amerikkalaisiin. Usein kyseessä on hiukset, kuten esimerkiksi 11-vuotiaan Faith Fennidyn tapauksessa, jossa hänet lähetettiin kotiin letitettyjen hiustenpidennysten takia.
Kyseessä oli yksi suojeleva hiustyyli (protective style), jonka avulla suojellaan kiharaa hiusta. Vähemmistöjen pukeutumisen ja ulkonäön kontrollointia on ollut jo kauan ennen nykyisiä koulujen pukukoodeja.
Kekki nostaa esimerkiksi Yhdysvaltojen alkuperäisväestön.
– Intiaanilapset, jotka vietiin sisäoppilaitoksiin, pakotettiin leikkaamaan hiuksensa ja pukeutumaan ”länsimaisittain”. Hiusten leikkuu koski luonnollisesti erityisesti poikia, koska pitkähiuksinen mies ei ollut normi, mutta myös tyttöjä, koska intiaanilapsia pidettiin likaisina ja epäsiisteinä. Pitkät hiukset ovat monelle kansalle edelleen erittäin tärkeä kulttuurinen ja hengellinenkin symboli, joten sen karsiminen oli yksi askel kohti assimilaatiota.
Kyse on Kekin mukaan pääasiassa siis kontrolloinnin välineestä, jolla pyritään mukauttamaan toisia valkoiseen kulttuuriin.
– Puuttuminen ulkonäköön on enemmistölle erinomainen keino kontrolloida vähemmistöä. Useimmissa tapauksissa (ainakin kun puhutaan mustista ja intiaaneista) muu kuin englannin kieli on jo tukahdutettu, joten jäljelle jää tyyli.
Pukukoodien taustalla vaikuttavat siis jalot ajatukset tasavertaisuudesta ja turvallisuudesta, mutta myös naisten kontrollointi sekä rasismi.
Epäkohtien muuttamiseksi on kuitenkin erityisesti somen aikakaudella ollut paljon liikehdintää, joten pukukoodien tulevaisuus onkin asia erikseen.
Kirjoittaja on osallistunut Helsingin yliopiston avoimen yliopiston ja MTV Uutisten Journalismi ammattina -kurssille. Artikkeli on osa kurssin lopputyötä.