Yhdysvaltain keskuspankki nosti odotetusti ohjauskorkoa

Ensimmäinen koronnosto yhdeksään vuoteen 1:55

Yhdysvaltain keskuspankki Fed nosti ohjauskorkoa odotetusti nykyisestä 0-0,25 prosentista 0,25-0,50 prosenttiin keskiviikkoiltana Suomen aikaa.

Päätöksessä on historian havinaa, sillä Fed on nostanut ohjauskorkoa viimeksi vuonna 2006.   

Finanssikriisin yllyttyä vuonna 2008 keskuspankki painoi ohjauskoron lähelle nollaa. Ohjauskorko on pysynyt siitä lähtien 0-0,25 prosentissa.  
Länsimaiden kasvunäkymät eivät ole olleet entisellään finanssikriisin jälkeen.

Yhdysvaltojen talous on kuitenkin kyennyt takomaan kohtuullista kasvua jo pitkään, ja työttömyys on painunut alas. Fedin mukaan talouskasvun odotetaan kiihtyvän ensi vuonna Yhdysvalloissa.  
Paluuta finanssikriisiä edeltäville korkotasoille ei kuitenkaan ole näköpiirissä.   

Koko syksyn ajan on ennakoitu keskuspankin koronnostoa, joten suuri yllätys se ei enää ollut. Katseet kiinnittyvätkin enemmän siihen, mitä keskuspankki viestii mahdollisista tulevista koronnostoista ja niiden aikataulusta.   

New Yorkin osakemarkkinoilla osakkeet nousivat maltillisesti, ja myös dollarin kurssi suhteessa euroon ja jeniin vahvistui.

Rahapolitiikka pysyy elvytettävänä

Kaukana normaalista rahapolitiikan suhteen ollaan kuitenkin edelleen. Vaikka korkoruuvi kiristyi, niin korkotaso on historiallisen matala.

Lisäksi Fedin tase pullistelee elvytystoimien yhteydessä sille kertyneitä lainapapereita.    

– Yksi askel ei ole vielä kovinkaan paljon, vielä tämänkin jälkeen rahapolitiikka USA:ssa on hyvin elvyttävää, sanoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.   

Keskuspankin uskotaan jatkavan koronnostoja, mutta maltilliseen tahtiin. Handelsbankenin Suomen pääekonomisti Tiina Helenius muistuttaa, että Yhdysvaltojen talouden kasvupotentiaali ei ole samanlainen kuin se on joskus ollut.

– On pidettävä mielessä, että Yhdysvaltojen noususuhdanne on jo hyvin kypsä, se on jo kestänyt sen aikaa kuin ne ovat yleensä kestäneet, sanoo Helenius.   

Suunnan muutoksesta huolimatta näköpiirissä ei ole paluuta finanssikriisiä edeltävän ajan korkotasoon. 

– Minkä me olemme tunteneet normaalina rahapolitiikkana ennen finanssikriisiä, on hyvin kaukana edelleen, arvioi von Gerich.

Lainakorot matalalla vielä pitkään

Maailmantalouden kasvunäkymät eivät ole samanlaisia kuin 2000-luvun alkupuolella, ja länsimaat näyttävät jämähtäneen pitkäksi aikaa aiempaa matalamman inflaation ja korkotason maailmaan. Euroopassa Euroopan keskuspankilla onkin vielä tiukasti elvytysvaihde päällä.

Viimeksi toissa viikolla EKP kertoi uusista toimista talouden vauhdittamiseksi.   

Odotukset EKP:n ja Fedin linjausten eriytymisestä ovat näkyneet euron voimakkaana heikentymisenä suhteessa dollariin. Von Gerichin mukaan euron heikentyminen suhteessa dollariin voi edelleen jatkua, vaikka lyhyellä aikavälillä euro voikin vahvistua.

– Isompi kuva on se, että koronnostot tulevat jatkumaan, eivätkä ne tule jäämään yhteen. Ensi vuoden alkupuolella dollari varmaan vahvistuu uudelleen, kun EKP:llä on paineet edelleen lisäelvytykseen, von Gerich arvioi.    

Viime vuosien talousmyllerryksessä keskuspankkien rooli taloudessa on ollut keskeinen. Vaikka niiden toimien vaikutukset heiluttelevat maailmantaloutta, niin tavalliselle suomalaiselle keskuspankkien toimien vaikutukset ovat lähinnä välillisiä. Suomalainen asuntovelallinen voi nukkua yönsä rauhallisesti vielä hyvän tovin, sillä ekonomistit arvioivat asuntolainojen viitekorkoina yleisesti käytettävien euriborien pysyvän matalana vielä pitkään.  

Lue myös:

    Uusimmat