Yhä suurempi osa lähtöalueista turvallisia – kielteiset turvapaikkapäätökset kovassa kasvussa

Lukujen valossa Maahanmuuttovirasto näyttää tiukentaneen turvapaikkahakemustensa linjaa. Kun viime vuonna esimerkiksi irakilaisten käsitellyistä päätöksistä 85% oli myöteisiä, on luku alkuvuonna laskenut yli 20 prosenttiyksikköä.

– Viime vuoden loppupuolella selvitettiin Irakin turvallisuustilanne ja todettiin, että Irakin turvallisuustilanne on tietyillä alueilla parantunut ja tämä on tarkoittanut päätöskäytännöissä sitä, että kielteisten päätösten osuus on jonkun verran noussut, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä sanoo. 

Samoin on toimittu ainakin Afganistanin ja Somalian kohdalla. Osa entisistä levottomista kriisialueista on nyt luokiteltu turvallisiksi. Nyt katsotaankin, että näiltä alueilta saapuneilla hakijoilla ei ole tarvetta kansainväliselle suojelulle, joka on omiaan nostamaan kieleteisten päätösten määrää.

Toinen suuri selittävä syy kielteisten päätösten trendiin on raukeamispäätösten laskeminen etenkin suurimman Suomeen saapuvan turvapaikanhakijakansallisuuden, irakilaisten, keskuudessa.

– Viime vuonna lähes 70% irakilaisia koskevista päätöksistä oli raukeamispäätöksiä eli hakijat halusivat itse palata kotimaahansa. Tänä vuonna raukeamispäätösten osuus on ollut paljon pienempi eli heidän hakemuksensa on tutkittu Suomessa. On käynyt ilmi, että heillä ei ole ollut kansainväliselle suojelulle perustetta ja tämä on sitten näkynyt myönteisten päätösten määrässä.

Similä kuitenkin huomauttaa, että kielteisten päätösten trendi voi muuttua, sillä turvallisuustilanne kriisialueilla on herkkä muutokselle.

Lähes jokainen somalialainen saa turvapaikan

Somalialaisten turvapaikanhakijoiden myönteiset päätökset sen sijaan eivät noudata samaa trendiä kuin Irakista ja Afganistanista saapuneiden hakijoiden. Esimerkiksi viime vuonna yli 650 somalialaisen turvapaikkahakemuksesta kielteisen päätöksen sai 17 turvapaikanhakijaa.

– Somalialaisilla hakijoilla on ollut hyvin vahva yksilöllinen peruste kansainvälisen suojelun saamiseksi. Hyvin suuri joukko meidän hakijoista on esittänyt perusteikseen Al-Shabaab -järjestöltä tulleen uhan: miehet ovat joutuneet pakkovärväyksen kohteeksi, naisia on pakotettu esimerkiksi pakkoavioliittoon, eikä Al-Shabaab ei ole hyväksynyt kuin tietyn tyyppistä islaminuskon harjoittamista, Similä sanoo.

Vaikka Somalian pohjoisosat ovatkin Maahanmuuttoviraston mukaan luokiteltu turvallisiksi, tulee valtaosa hakijoista juuri Etelä- ja Keski-Somaliasta, jossa valtaa pitää jihadistinen terroristiorganisaatio Al-Shabaab.

Seula kiristyy edelleen

Tähän asti kansainvälisessä suojelussa on ollut kolme suojeluluokkaa: turvapaikka, toissijainen suojelu ja humanitäärinen suojelu. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön on kuitenkin määrä vahvistaa lakimuutos, joka poistaa humanitäärisen suojelun kategorian suojeluohjelmasta.

Humanitäärinen suojelu eroaa kahdesta edellisestä kategoriasta siinä, että esimerkiksi turvapaikanhakijalla täytyy olla aina yksilöllinen syy, jolla hän voi turvapaikkaa anoa. Humanitäärinen suojelu taas tarkoittaa, että hakijat jotka pystyvät uskottavasti osoittamaan tulevansa alueelta, joka täyttää humanitäärisen suojelun kriteerit, saavat suojelua.

Jatkossa jokaisen suojelun tarpeessa olevan tarve tutkitaan yksilökohtaisesti. 

Lakimuutos vaikuttaa vuositasolla kymmeniin suojelupäätöksiin useista eri maista.

– Humanitäärisen suojelun suojelun lupaa on sovellettu moneen maahan, Somaliaan, Irakiin, Afganistaniin, Itä-Ukrainaan, Libyaan, Jemeniin ja muutamiin muihin maihin, Similä luettelee.