Ympäristöjärjestö WWF lukee Itämeren rantavaltioille madonluvut laiskuudesta Itämeren suojelemisessa. Valtioiden lupauksista huolimatta Itämeren elpyminen on järjestön mukaan ollut verkkaista, ja itse asiassa meren tila on jossain määrin jopa huonontumassa.
WWF julkaisi selvityksensä maanantaina eli päivä ennen kuin Itämeren suojelusta vastaavat ministerit kokoontuvat Brysseliin keskustelemaan Itämeren nykytilasta ja tulevaisuudesta.
WWF:n arvioinnissa kiinnitettiin huomiota rehevöitymisen ehkäisyyn, haitallisten aineiden torjuntaan, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja meriliikenteen turvallisuuden lisäämiseen. Selvityksen mukaan näissä kaikissa on parantamisen varaa.
Itämeren suojelun toimintaohjelma
- Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission (Helcom) Itämeren toimintaohjelma hyväksyttiin marraskuussa 2007.
- Tavoitteena on Itämeren hyvä ekologinen tila vuoteen 2021 mennessä.
- Ohjelmassa ovat mukana Itämeren pahimmat ympäristöongelmat, jotka liittyvät rehevöitymiseen, haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin, biodiversiteettiin ja luonnonsuojeluun sekä merellisiin aktiviteetteihin ja merenkulun ympäristönsuojeluun.
- Rehevöitymisen torjumiseksi rantavaltioille on asetettu alustavat enimmäismäärät typen ja fosforin päästöille.
- Suomen tulee vähentää Suomenlahteen tulevaa typpikuormitusta 1 200 tonnia ja fosforikuormitusta 150 tonnia vuoteen 2021 mennessä.
- Toimintaohjelman allekirjoittivat Suomi, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Saksa, Tanska, Venäjä ja Viro.
Parhaimmin Itämeren suojeluohjelmaa on toteuttanut Ruotsi, ja sen perässä on Suomi. Jumbosijaa pitää Venäjä. WWF painottaa, että mikään rantavaltioista ei ole ryhtynyt riittäviin suojelutoimiin.
