Putin uhkasi suoraan, että Venäjä voi hyökätä sellaisten länsimaiden sotilaskohteisiin, jotka tukevat Ukrainan pitkän kantaman iskuja Venäjän alueelle.
Torstain tapahtumat eivät vaikuta Venäjän todennäköisyyteen tai kykyyn käyttää ydinasetta, arvioi yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).
Venäjä hyökkäsi eilen Ukrainan Dnipron kaupunkiin Oreshnik-ohjuksella, joka Venäjän mukaan on uutta tyyppiä.
Presidentti Vladimir Putinin iskun jälkeinen puhe puolestaan oli "selkeä koventuminen" Venäjän käyttämässä retoriikassa, ISW arvioi.
Putin uhkasi suoraan, että Venäjä voi hyökätä sellaisten länsimaiden sotilaskohteisiin, jotka tukevat Ukrainan pitkän kantaman iskuja Venäjän alueelle.
Venäjän julkaisi äskettäin uuden ydinasedoktriininsa, jonka mukaan Venäjää vastaan ammuttuja Naton ohjuksia voidaan pitää puolustusliiton hyökkäyksenä Venäjää vastaan.
Kreml on käytännössä läpi koko aloittamansa hyökkäyssodan katsonut vähintään sotapropagandassaan taistelevansa Ukrainassa puolustusliitto Natoa vastaan. Naton jäsenmaat ovat tukeneet Ukrainaa aseellisesti.
Ainakin Yhdysvallat ja Britannia ovat antaneet Ukrainalle luvan käyttää noin 250–300 kilometrin kantaman ohjuksiaan Venäjän alueella. Ukrainan tiedetään hyökänneen sekä Atacsm- että Storm Shadow -ohjuksilla Venäjälle luvan saamisen jälkeen.
Venäjän suorien uhkausten ja ydinasepuheiden tarkoitus on ISW:n mukaan pakottaa länsimaat lopettamaan aseellinen tukensa Ukrainalle.
Venäjän "sapelin kalistelu" ei ISW:n mukaan saa estää länsipäättäjiä tukemasta Ukrainaa. ISW on koko Ukrainan sodan kritisoitunut länsimaita liian vähästä ja rajatusta aseellisesta tuesta.
Lue myös: "Venäjä on nyt voittamaton": Putinin ydinasepäätös kirvoitti tiedustelupomolta väkevän linjauksen
0:30
Ohjus ainoa uusi asia
ISW:n mukaan ainoa uusi piirre torstain ohjushyökkäysessä hyökkäyksessä oli siinä käytetty ohjus, jonka monikärkisyys "vahvisti hyökkäyksen spektaakkelimaisuutta".
Yhdysvaltojen puolustusministeriön Pentagonin tiedottajan mukaan Venäjän hyökkäyksessä käyttämä Oreshnik-ohjus perustuu mannertenväliseen RS-26 Rubezh -ohjukseen.
CNN:n viranomaislähteiden mukaan kyse oli monikärkiohjuksesta, joita yleensä käytetään ydinkärkien kuljettamiseen. Venäjän ampumassa ohjuksessa ei ollut ydinkärkiä.
Oslon yliopiston tutkijan Fabian Hoffmanin mukaan ohjuksen monikärkisyys on sen kantamaa tärkeämpi asia, koska monikärkiohjuksia käytetään "yksinomaan" ydinkärkien kuljettamiseen. Venäjän käyttämässä ohjuksessa ei kuitenkaan käytetty ydinkärkeä.
Monikärkiohjukset ovat nimensä mukaisesti ohjuksia, joissa on useita taistelukärkiä.
– Taistelukärkien koon pienennettyä tarkkuuden kasvamisen myötä on niitä alkanut mahtua isoon raketin nokkaan enemmän, sanoi torstaina Puolustusvoimien ja Ilmavoimien entinen komentaja, nykyinen kansanedustaja Jarmo Lindberg MTV Uutisille.
– Teknologia on kehittynyt siten, että useita taistelukärkiä voidaan mannertenväliseltä ballistiselta radalta ohjata eri maaleihin. Jatkokehityksen jatkokehitys on ollut se, että mukana voi olla myös valetaistelukärkiä, hän jatkoi.
Putin väitti ohjushyökkäyksen jälkeisessä puheessaan, ettei Ukrainalla ole kykyä torjua Oreshnik-ohjuksia. Monikärkiohjuksia todella on erittäin vaikea torjua, Linderg sanoo.
Venäjällä on jo ennestään runsaasti erilaisia mannertenvälisiä ohjuksia ja myös monikärkiohjuksia, joiden lähtökohtaisesti katsotaan olevan suunniteltu ydinkärkien kuljetusta varten.
Lue myös: Pentagon paljasti uutta tietoa Venäjän ohjuksesta
2:40