Wilma Murto ei pelkää asettaa itselleen kunnon tavoitteita ja sanoa niitä ääneen. Sunnuntaina Murto jatkaa hallikauttaan Ranskassa, ja SE-naiselta voi odottaa jälleen uutta Suomen ennätystä.
Seiväshyppääjä Wilma Murto taivutti tämän vuoden ensimmäisessä kilpailussaan jo Suomen ennätyksen halliolosuhteissa, kun hän täräytti tauluun lukemat 475. Tulos jää kymmenen senttiä EM-kisoissa syntyneestä SE-tuloksesta 485, mutta oli hurja varoitus suomalaisen tuloskunnosta.
– No vähän sellainen fiilis että lipsahti, mutta toisaalta se kertoo siitä, että syksyn perusduuni on onnistunut tosi hyvin, iloinen Murto kommentoi kauden avaustaan.
EM-kultamitalisti paljasti, että seipäiden kanssa on tehty merkittävä muutos.
– Iso muutos on se, että vaihdoin välineen mittaa. Aikaisemmin olen käyttänyt 460 pitkiä ja nyt vaihdoin 475 pitkiin seipäisiin. Se on riskimuutos, mutta ensimmäisen kokeilun perusteella se toimi aika hyvin, Murto sanoi nauraen.
EM-kisoissa ennätys parani peräti 13 senttiä, mutta se ei Murrolle vielä riitä. Suomalainen puhuu rohkeasti jo seuraavasta virstanpylväästä.
– En pidä viittä metriä mahdottomana tulevaisuudessa. Sitä kohti mennään sentti kerrallaan. Ja siitä on enää seitsemän senttiä maailmanennätykseen, Murto maalailee.
Murron puheet saavat tukea pitkän linjan yleisurheilumieheltä, keihäsvalmentaja Leo Pusalta.
– Juttelin Wilman valmentajan (Jarno Koivusen) kanssa ja hän kertoi, että harjoituksissa on testattu jäykempiä seipäitä. Voi jo hallikaudella tulla lähemmäs viiden metrin hyppyjä. Varmasti alkaa lähenemään (viisi metriä) ennen kesää, Pusa sanoo.
Pusa on seurannut tarkasti Murron viime vuosien vaikeuksia. Nyt 24-vuotias urheilija vaikuttaa löytäneen taas voittavan konseptin.
– Hän palasi Koivusen valmennukseen, ja Jarno rakensi erilaisen konseptin. Tässä formussa jos pysytään, se takaa työn laadun. Wilma sitoutui siihen ja jatkossa tekeminen on helpompaa.
Pusa oli viime vuoden yleisurheilumenestykseen todella tyytyväinen. Tulosta tehtiin laajalla rintamalla, ja oma entinen valmennettava Lassi Etelätalokin saalisti uran ensimmäisen arvokisamitalin.
– Sanotaan, että arvo nousee siitä, kun on ollut laihoja vuosia. Rintama oli laajempi kun menestystä tuli monesta eri lajista. Wilma Murron Euroopan mestaruus oli tietysti kovin, mutta Topin (Raitanen) mestaruutta ei voi myöskään sivuuttaa. Ne ovat kummatkin kovia.
Pusan oma valmennusura on takana, mutta konkari aikoo silti käydä katsomassa suomalaisten menoa kentällä.
– Varmasti käyn Lassin heittoja katsomassa, kun kevät tulee ja pääsee ulos.