Eroamassa olevat tai eronneet hakevat nykyään enemmän ulkopuolista tukea kuin aiemmin. Etenkin matalan kynnyksen palveluiden käyttö on selkeässä kasvussa. Yksi vaikeimmista juhlista eroperheille on joulu.
Anu Ratia erosi 5 vuotta sitten. Lapset viettävät tänä vuonna joulun Anun kanssa. Ensi vuonna taas isänsä.
– Olen viettänyt joulun yksin, olen ollut töissä ja sitten olen viettänyt lasten kanssa joulua. Kaikkea on tullut kokeiltua, Anu Ratia kertoo viime vuosien jouluista.
– Erovanhemmuuteen kuuluu hyväksyä, että lapset eivät ole aina luonani. Osaltaan hyväksymistä on helpottanut se, että tiedän, että lapsilla on hyvä olla myös isänsä kodissa.
Kehittämispäällikkö Jussi Pulli Ensi- ja turvakotien liitosta uskoo, että joulu on eroperheille juhlista ahdistavin.
– Siihen liittyy niin paljon yhdessä koettuja kokemuksia ja paljon perinteitä. Lapsen näkökulmasta on oleellista, kuinka tuleva joulu vietetään.
– Kumman vanhemman luona se vietetään? Onko mahdollisesti niin, että pystyy olemaan molempien vanhempien luona? On vanhempien tehtävä kertoa, eikä jättää tätä missään nimessä lapselle, Pulli sanoo.
Palvelut löytyvät entistä helpommin
Erilaisiin erosta johtuviin kysymyksiin ja ongelmiin haetaan nykyään ulkopuolista apua enemmän kuin ennen.
– Selkeä muutos on tapahtunut siinä, että eroavat vanhemmat hakevat apua. Matalan kynnyksen palvelut ovat niitä, jotka ovat tällä hetkellä selkeästi kasvussa, Jussi Pulli kertoo.
Suomessa joka vuosi 13 500 - 14 000 avioliittoa päätyy eroon ja kaikkiaan 30 000 - 40 000 lasta joutuu kokemaan vanhempiensa eron. Tukea erokriisiin hakevat niin naiset kuin miehet.
– Jossain kohtaa esimerkiksi kirkon perheasiain neuvontakeskuksessa luku on ollut 50 ja 50 prosentteina, mutta kyllä naiset yhä hakevat enemmän apua. Me miehet olemme vähän jäljessä, Pulli sanoo.
"Vertaistuki on parasta"
Tukea kaipaava löytää tahtoessaan apua.
– Tänä päivänä sanoisin, että se rupeaa olemaan yllättävänkin helppoa. Me olemme kehittäneet täällä Ensi- ja turvakotien liitossa Apuaeroon.fi -sivuston. Sen kautta näkee valtakunnallisesti ja alueellisesti, mitä palveluita on saatavilla, Pulli sanoo.
– Haasteena on aikaisemmin ollut se, että ihmiset eivät ole löytäneet palveluita, eivätkä myöskään ammattilaiset ole osanneet ohjata palvelujen piiriin.
– Antaisin yhden ison pisteen lapsiperhekärkihankkeelle, joka tällä hetkellä kehittää tai siellä kehitetään hyvin paljon eropalveluita valtakunnallisesti. Se tietoisuus on lisääntynyt. Erosta pitäisi tehdä sellainen normaalimpi keskustelunaihe.
Anu Ratia kertoo vertaistuen olevan erotilanteessa parasta apua.
– Silloin kesällä, kun ero oli tullut voimaan, niin syksyllä huomasin lehdessä ilmoituksen, että perheasiain neuvottelukeskus järjesti erokurssin. Kävin sen Kotkassa asuessa ja sitten Helsinkiin muuton jälkeen hakeuduin Ensi- ja turvakotien liiton eropalveluiden piiriin.
– Itse asiassa lapsetkin ovat käyneet lasten vertaiskurssin, minkä Kasper-yhdistys järjestää. Olemme kaikki saaneet erotilanteeseen ulkopuolista apua, Ratia sanoo.
Tänä jouluna Anu Ratia ja lapset suuntaavat jouluksi vanhaan kotikaupunkiinsa Kotkaan.
– Lasten on kiva nähdä siellä pitkästä aikaa serkkujaan, siskoni perhettä ja tietenkin vanhempiani, Anu Ratia hymyilee.