10-vuotiaana huostaanotettu Onni Westlund sai kutsun Linnan juhliin: "Lastensuojelu on yhteiskunnan kuumemittari – näistä asioista ei olla oltu tarpeeksi kiinnostuneita"

6:38
Videolla Onni kertoo, millä mielin on lähdössä Linnan juhliin. Haastattelu on osa MTV Uutisten itsenäisyyspäivän juhlalähetystä.

Lastensuojelun parissa työskentelevä 31-vuotias tamperelainen Onni Westlund on saanut kutsun Linnan juhliin. Hän perusti korona-aikana lastensuojelun asiakkaille suunnatun Nuorten turvasatama -keskustelualustan, josta sadat nuoret ovat saaneet vertaistukea ja apua erilaisiin elämäntilanteisiin. 

Lastensuojelu on Onni Westlundille tuttu käsite. Hänestä tuli itsestään lastensuojelun asiakas 2–3-vuotiaana, kun isä kuoli tapaturmaisesti ja äidistä tuli Westlundin ja hänen veljensä yksinhuoltaja.

Aluksi äiti haki lastensuojelusta apua ja tukea perheen arkeen. Myöhemmin äiti sairastui ja tukea tarvittiin enemmän. Westlund ja hänen veljensä sijoitettiin väliaikaisesti sijaisperheisiin useamman kerran veljesten lapsuuden aikana.

Äidin sairauden pahentuessa lähtö saattoi tulla veljeksille nopeastikin, jopa keskellä yötä. Kiireelliset sijoitukset olivat pienelle lapselle hämmentävä kokemus.

– Kun olin 5-vuotiaana ensimmäisen kerran sijaisperheessä, kukaan ei kertonut mihin ollaan menossa. Se oli pelottava ja turvatonkin tilanne, Westlund muistelee.

– Toisella kerralla en ollut hirveästi vanhempi ja aamuyöllä lähdettiin yllättäen. En suostunut menemään sen kertaiseen sijaisperheeseen sisälle, vaan jäin protestoimaan lumihankeen seisomalla, kunnes luvattiin lättyjä, jos menee sisälle. 

Westlundin haastattelu on osa MTV Uutiset Liven Linnan etkot -juhlalähetystä, joka lähetetään suorana Hotel Kämpistä 6.12 kello 16.30 alkaen. 

Paikka, jossa oli hyvä olla

10-vuotiaana Westlund otettiin huostaan. Sen jälkeen hän asua samassa sijaisperheessä kaksikymppiseksi asti. Westlundille oli helpotus, että ei tarvinnut miettiä kuukauden välein, missä asuu. Hän sai kiintyä turvallisiin sijaisvanhempiin.

Vaikka Westlund kokee nyt aikuisena olleensa onnekas sen suhteen, miten hyvin lastensuojelu toimi hänen kohdallansa, kuvaa hän sen toimintaa sattumanvaraiseksi. Esimerkiksi sosiaalityöntekijä vaihtui usein.

– Koin elämässäni ja lapsuudessani asioita, joita toivon, että kenenkään lapsen ei tarvitsisi Suomessa tai maailmalla kohdata. Nyt jälkikäteen voin olla ihan iloinen tai onnellinen, että loppujen lopuksi päädyin sellaisen sijaisperheen luokse, jossa minulla oli hyvä olla. Siellä oli turvallisia aikuisia ja uusia sisaruksia minun arjessani.

Rankoista kokemuksistaan huolimatta Westlundin äänensävystä huokuu ymmärrys ja kiitollisuus omaa äitiä kohtaan.

– Äiti oli viisas, kun rohkaisi meitä ja näki, että hän on meidän äiti sijaisvanhemmista huolimatta. Hän on sitä minulle edelleen, mutta siinä hetkessä ja ajassa myös sijaisvanhemmat olivat minulle vanhempia ja he ovat sitä edelleen. Ei ollut keneltäkään pois, että sain välittämistä ja rakkautta siinä kohtaa useammalta ihmiseltä.

Linnaan arjen sankarina

Westlundin omat kokemukset ovat ohjanneet häntä ammatinvalinnassa. Taskussa on sosionomin paperit ja lisäksi Westlund opiskelee parhaillaan yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Nyt hän työskentelee Pesäpuu ry:ssä lastensuojelun kehittämistehtävissä.

Westlund viettää tänä vuonna itsenäisyyspäivää erilaisessa ympäristössä kuin mihin on tottunut. Hän sai kutsun Linnan juhliin jo viime vuonna, mutta pandemia perui juhlat. Tänä vuonna Westlund pääsee juhlimaan itsenäisyyttä presidenttiparin kutsumana.

Westlund perusti yhdessä nuorten kanssa korona-aikana Nuorten turvasatama -nimisen keskustelualustan, joka on suunnattu erityisesti lastensuojelun asiakkaille. Hän halusi luoda väylän, jossa nuoret voivat poikkeustilanteessa kohdata toisiaan ja keskustella mieltään askarruttavista asioista myös aikuisten kanssa.

Ajatus lähti liikkeelle hallituksen pitäessä tiedotustilaisuutta maaliskuussa 2020, kun valmiuslaki otettiin käyttöön. Westlundin työyhteisössä arveltiin, että tilanne tulee vaikuttamaan myös lastensuojeluun.

– Valitettavasti minulle on tullut sellainen kokemus, että kun koko yhteiskuntaa ravistellaan, silloin aika helposti unohdamme ne ihmiset, jotka apua kaikkein eniten niissä hetkissä tarvitsevat.

– Ajattelin, että voisiko tällainen yhteisö lastensuojelun asiakkaana oleville ja olleille nuorille olla paikka, jossa keskustella turvallisesti toisten samankaltaisissa elämäntilanteissa olevien nuorten kanssa ja myös käsitellä koronaa ammattilaisten kanssa.

Nuorten turvasatama saatiin toimintaan alle viikossa. Sen jälkeen sadat nuoret ovat löytäneet alustalle, jossa vertaistuella on tärkeä rooli.

Alustalla voi käydä myös yksityiskeskusteluja ammattilaisten kanssa. Keskusteluaiheita on paljon, välillä puhutaan harrastuksista, toisinaan taas elämässä kohdatuista kriiseistä.

Projekti syntyi muiden töiden ohessa, mutta hankkeelle saatiin pidempiaikainen rahoitus, joten alusta on edelleen toiminnassa. Palaute on ollut positiivista ja Westlund kokee, että tavoite hankkeen suhteen saavutettiin.

– On onnistuttu siinä tehtävässä ja tavoitteessa. Oli kyseessä sitten se, että on tarvinnut vähän rohkaisua johonkin arjessa olevaan asiaan tai isompiakin kriisitilanteita, niihin on pystytty vastaamaan. 

7:34
Katso myös: Elina Kanerva viettää itsenäisyyspäivää yksin ensimmäistä kertaa 20 vuoteen.

Kutsu Linnan juhlin oli Westlundille yllätys. Hän kokee tärkeäksi sen, että lastensuojelu on huomattu yhteiskunnallisella tasolla.

– Olihan se mieluisa yllätys ja tuli kiva fiilis itselle, että joku on nähnyt lastensuojelun. Ajattelen, että toki on hienoa, että minä sain sen kutsun, mutta siinä on kyse isommasta ponnistelusta ja kaikista niistä ihmisistä, jotka tekevät työtä lastensuojelussa sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen Suomessa. 

Linnaan Westlund lähtee hyvillä mielin, mutta hieman jännittyneenä.

– Jos minä mietin juhlia, en mieti sen tyyppisiä ympäristöjä, mutta toki kiinnostuneena ja hyvillä mielin menen katsomaan, että minkälaisista juhlista nyt on kyse, Westlund toteaa.

"Keskeinen ongelma rakenteellinen välinpitämättömyys"

Lastensuojelu sekä lasten- ja nuorten pahoinvointi ovat olleet toistuvasti otsikoissa ja puheenaiheina viime vuosien ajan. Westlund kuvailee suurinta lastensuojelua koskevaa ongelmaa rakenteelliseksi välinpitämättömyydeksi.

– Lastensuojelu on ikään kuin yhteiskunnan kuumemittari sille, miten lapset ja nuoret voivat. Lastensuojelun asiakasmäärät ovat kasvaneet 30 vuotta. On puhuttu ennaltaehkäisevistä toimista, jotta tarvetta ei tulisi, mutta tuntuu, ettei näistä asioista olla oltu tarpeeksi kiinnostuneita.

Suurimmat konkreettiset ongelmat lastensuojelussa ovat Westlundin mukaan resurssien puute ja poliittisten päättäjien välinpitämättömyys. Asiasta ollaan kiinnostuneita vasta, kun se osuu liian lähelle.

– Saatetaan tehdä yksittäisiä asioita lapsen traagisen kuoleman seurauksena, mutta ei ole oikeasti panostettu. Henkilökohtaisesti turhauttaa jatkuvasti, että on tarjottu ratkaisuja, mutta mitään ei tapahdu.

– Meidän yhteiskunnassamme muut asiat ovat arvokkaampia kuin se, että lapset ja nuoret voisivat paremmin.

Westlundin mukaan olisi syytä käydä keskustelua koko yhteiskunnan tasolla siitä,  mikä on meille tärkeää ja arvokasta. Vaikka näennäisesti lasten hyvinvointia pidetään tärkeänä, se ei näy konkreettisesti.

Kritiikistä huolimatta Westlund on kiitollinen suomalaiselle yhteiskunnalle ja toivoo, että tulevaisuudessa Suomessa tehdään lisää panostuksia lapsiin ja nuoriin.

– Minä olen saanut suomalaiselta yhteiskunnalta enemmän kuin yhden uuden mahdollisuuden elää ja toimia positiivista muutosta tuovana henkilönä. 

– Toivon, että tulevaisuudessa Suomessa keskityttäisiin myös siihen, että ei pidettäisi kiinni vain meidän saavutuksistamme ja itsenäisyyden kannalta tärkeistä rajoista, vaan myös siitä, mitä täällä rajojen sisällä tapahtuu. Se tarkoittaa sitä, että pidetään huolta lapsista ja nuorista. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja