Eroavat avopuolisot riitelevät jopa siitä, onko oltu parisuhteessa vai ei ja miten pitkään se kesti. Asiasta kertoi Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomari Riikka Meroma luennossaan asianajajapäivillä.
Taustalla on vuonna 2011 voimaan tullut avoliittolaki, jonka myötä esimerkiksi kotona taloutta hoitanut puoliso on voinut hakea hyvitystä erotilanteessa. Hyvitystä voi vaatia, jos toinen puoliso on auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan omaisuutta esimerkiksi hoitamalla lapsia kotona mahdollistaen toisen työnteon.
Lain mukaan hyvitystä voi vaatia myös muissa tilanteissa, joissa toinen puoliso on auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan omaisuutta esimerkiksi käyttämällä varoja yhteiseen talouteen.
Käräjäoikeudessa ongelmia on tullut Meroman mukaan muun muassa siksi, että avoliittolaki mahdollistaa hyvityksen vain, jos parisuhde on kestänyt viisi vuotta tai enemmän, jos parilla ei ole yhteistä lasta.
– Yksi esimerkki oli tällainen 30 vuotta kestänyt on-off-liitto, jossa oli välissä lyhyt tauko. Riideltiin siitä, oliko avoliitto kestänyt vaaditut viisi vuotta, Meroma sanoo.
Miten parisuhteen kestoa tulisi tulkita?
Meroman mukaan riitaiset avoliittojen erotilanteet aiheuttavat päänvaivaa muun muassa siitä, pitäisikö parisuhdetta tulkita kokonaiskeston mukaan vai yhtenäisen yhdessäoloajan mukaan.
Ongelma voi tulla esimerkiksi näytöstä parisuhteen kestosta. Jopa parisuhteen alkuajankohdasta voi olla erimielisyyttä.
– Tarvitaan jopa ulkopuolisia todistajia siihen, oliko kyseessä parisuhde vai ei tai milloin se oli alkanut, Meroma kertoi.
Tilanteet voivat olla hyvinkin moninaisia. Epäselvyydet ja riidat voivat johtua esimerkiksi siitä, että toinen osapuoli ei pysty enää luotettavasti kertomaan omaa kantaansa.
– Yksi esimerkki oli tapaus, jossa toinen osapuoli oli viety hoitokotiin ja edunvalvoja oli sitä mieltä, että pariskunta oli eronnut. Kotona oleva osapuoli oli sitä mieltä, että ei ole erottu, Meroma kertoo.