VR poisti lähijunista pysyvät konduktöörit – nyt liikuntarajoitteiset pelkäävät matkustaa, koska apua ei välttämättä saa: "Pyörätuolin etupyörät uppoavat väliin ja lentää nokille"

Lahdessa asuvan CP-vammaisen Ilona Ihaksen matkanteko vaikeutui VR:n kesäkuisen lähijunaliikenneuudistuksen myötä. Nyt junamatka saattaa tyssätä, ennen kuin se ehtii edes alkaa.

VR:n kesäkuisen lipunmyyntiuudistuksen myötä pääkaupunkiseudun lähijunissa myös konduktöörit alkoivat kiertämään pareittain kaikissa vaunuissa ja vaihtelemaan junia. Nykyisin junassa ei siis välttämättä ole enää aina konduktööriä saatavilla, mikä voi vaikeuttaa pyörätuolilla matkustamista. 

Ellei junan henkilökuntaa ole avaamassa lukollista kaappia, jossa on luiska junan ja rampin väliin, voi pyörätuolin saaminen junaan olla jopa mahdotonta, paljon lähijunalla matkustava Ihaksi harmittelee MTV Uutisille.

– Nyt minulle kuljettaja laittaa sen, mutta hänellä ei ole siihen mitään velvollisuutta, Ihaksi kertoo.

Ihaksi ei ole vielä kohdannut tilannetta, jossa ei olisi päässyt junaan, mutta pelko laiturille jäämisestä on suuri.

– Vielä ei ole niin ikävästi käynyt, mutta todellakin pelottaa, että jään yksin, etenkin tuolla väliasemilla. Jos kuljettaja ei nouse ja tule vastaan, eikä ole konduktöörejä, kuten aina ennen oli, se on mahdoton (päästä junaan) jos on on yksin.

"Ennen kun oli konduktöörit junassa, ei ollut ongelmaa"

Moottoroidulla pyörätuolilla kulkeva Ihaksi pääsee junaan ilman ramppia vain aviomiehensä tai avustajan avustamana.

– Mutta aviomies ei tietenkään aina kulje minun kanssani. Joskus minulla on avustaja mukana. Usein kuljen ihan yksin, Ihaksi toteaa.

– Ennen kun oli konduktöörit junassa koko ajan, ei ollut tätä ongelmaa. He pystyivät auttamaan aina.

Ihaksilla on CP-vamma, joka vaikuttaa liikkumiseen ja puhumiseen.

– En pääse kyytiin, jos ei laita sitä ramppia. Pyörät ovat sen verran pienet, että ne uppoavat junan ja laiturin väliin.

Ei ainoa pelkonsa kanssa

Pitkään lähijunilla matkustanut Ihaksi kertoo kuulleensa vastaavaa huolta myös muilta pyörätuoleilla matkustavilta. 

– Moni on sanonut, että he eivät uskalla mennä junaan. Heitä pelottaa, että etupyörät uppoavat väliin ja ne lentää nokille. Tietenkin pyörätuoli kaatuu jos etupyörät menee junan ja laiturin väliin.

VR: Veturinkuljettaja tulee apuun mahdollisuuksien mukaan

VR:n viestintäasiantuntija Janna Viisterä kertoo MTV Uutisille, että junan kuljettajat avustavat vammaismatkustajia havaitessaan avuntarpeessa olevan henkilön.

– Kuljettajat tarkkailevat laiturialueita pysähdysten aikana ja katsovat, onko laiturialueella avuntarvitsijoita. Suosittelemme sijoittumista laiturialueella junan etupään kohdalle, jotta kuljettajan on helpompi huomata avun tarve.

Viisterä kertoo, että kaikki HSL-alueen junat ovat invaliuskallisia. 90 prosentia lähiliikenteen matkoista tehdään Flirt-junilla, joissa liuskat toimivat automaattisesti, joten pyörätuolilla pääsee junaan ilman apua.

Viisterän mukaan Helsingistä Lahden, Riihimäen ja Tampereen suuntaan käytetään vanhemman mallisia, matalalattiaisia lähijunia, joihin osa vammaismatkustajista tarvitsee apua irrotettavien ramppien asennukseen.

– Näissä junissa on lisäksi myös irrotettavat rampit, joita tarvittaessa voidaan käyttää avuksi junaan nousemisessa. Näissä tilanteissa konduktööri avustaa, ja mikäli konduktööri ei ole saatavilla, veturinkuljettaja tulee apuun mahdollisuuksien mukaan.

Varmin tapa varmistaa avun saaminen matkalle on kuitenkin Viisterän mukaan ottaa yhteyttä 48 tuntia ennen matkaa VR:ään. 

Viisterän mukaan VR ei ole saanut erityistä palautetta lähiliikenteessä tehtyjen muutosten jälkeen, lukuunottamatta yksittäisiä palautteita.

Lue myös:

    Uusimmat