Voiko silmien väri muuttua? Onko sinisilmäisyys lähtöisin Pohjois-Euroopasta? Ovatko vauvojen silmät aina siniset? Kymmenen väittämää silmien väristä.
Silmien väriin liittyy monta myyttiä, uskomusta ja oletusta, joista osalle löytyy tieteellistä totuusperää, ja osalle taas ei.
MTV Uutiset kysyi HYKS:n silmätautien erikoislääkäri ja silmätautiopin professori Tero Kivelä kymmenestä silmien väriin liittyvästä väittämästä, pitävätkö ne paikkansa.
Kivelä on kansainvälisesti palkittu silmätautien asiantuntija.
Ruskeasilmäiset kärsivät vähemmän todennäköisesti silmäpohjan rappeumasta
Osittain totta.
– Riippuu väestöstä. Täytyy muistaa, että jos ajatellaan maailmanlaajuisesti, niin ruskeasilmäisyys on vallitseva. Sinisilmäisiä on oikeastaan lähinnä Euroopassa, mutta sellaisessa väestössä, jossa on muitakin kuin ruskeasilmäisiä tämä pitää osittain paikkansa.
– Silmänpohjan ikärappeumassa pigmentaatioasteen vaikutus on vähäinen. Kaksi aivan ylivertaista vaikuttavaa tekijää ikärappeuman riskissä on, että onko normaali- vai ylipainoinen ja tupakoiko vai ei. Silmän värin merkitys on häviävän pieni verrattuna näihin kahteen. Tämän lisäksi on otettava huomioon myös geneettiset ominaisuudet.
Ihmisellä voi olla mustat silmät
Osittain totta.
– Mikään silmä ei ole todellisuussa "musta". Mutta kun silmien värejä luokitellaan, luokituksissa on esiintynyt tämä mustan käsite. Siinä mielessä niitä on olemassa, käytännössä se tarkoittaa siis erittäin tumman ruskeaa.
– Se on harvinainen Euroopassa, mutta se ei ole harvinaista esimerkiksi Afrikassa. Afrikassa taas ei ole sinisilmäisiä ihmisiä ole alun perin ollenkaan. Ei tarvitse mennä kuin Etelä-Eurooppaan, niin siellä on alueita, joissa enää vain yksi sadasta on sinisilmäinen.
/All Over Press
Silmien värin pystyy valitsemaan tai muuttamaan
Osittain totta.
– Ei ole mahdollista muuttaa silmän väriä, joka on määräytynyt syntyessä. Tietysti on mahdollista käyttää värillisiä piilolaseja, se on helpoin tapa muuttaa silmien väriä.
– Esimerkiksi Yhdysvalloissa on kuitenkin sellaisia koeputkihedelmöityspalveluita, joissa voidaan äidin ja isän geeniperimän perusteella ennustaa, mikä on syntyvän lapsen silmien väri noin 80 prosentin todennäköisyydellä. Luonnonvalintaan voidaan puuttua, mutta ei voida saada aikaan keinotekoisesti jonkin värisiä silmiä.
Silmän väri voi muuttua
Totta.
– Terveen silmän väri voi muuttua tiettyyn rajaan asti. Kun ihminen lähestyy murrosikää, käynnistyy hormonitoimintaa, joka vaikuttaa pigmentin määrään koko elimistössä. Se voi aiheuttaa värikalvon ruskistumisen voimistumista. Aikuisiässä se ei kuitenkaan enää muutu.
– On olemassa suhteellisen harvinaisia silmätulehdustauteja, missä pigmenttiä tuhoutuu, silmät voivat tulla sinisemmiksi kuin mitä se on ollut tällaisen taudin kehittymisessä. Patologisissa sairaustiloissa värikalvon väri voi myöhemmin muuttua. Eräät lääkeaineet, kuten silmänpainetta alentava latanoprosti lisäävät pigmentin määrää ja voivat tummentaa värikalvoa.
– Aikuisenakin, jos on tällainen silmän väri, jota kutsutaan väriskaaloissa pähkinänruskeaksi (osittain sininen, osittain ruskea värikalvo), ja jossa ruskea ei ole tasaisesti jakautunut, mustuaisen koon vaihtelu voi saada vaikutelman siitä, että se silmä on välillä ruskeampi. Tällöin kudoksessa ei tapahdu kuitenkaan muutosta.
Sinisilmäisillä on isompi alkoholitoleranssi
Ei tietoa.
– Emme ole tällaiseen törmänneet. Voi olla, että kyseessä löytyy jokin yksittäinen tutkimus, ja on tällainen tilastollinen yhteys tullut. Ainakaan en yrittäisi soveltaa tätä käytännön elämään.
Siniset silmät ovat lähtöisin Pohjois-Euroopasta
Totta.
– Tämä on mielenkiintoinen asia. Tutkimus viittaa vahvasti siihen, että sinisilmäisyys on alunperin geenivirhe. Nykyisen genettisen tiedon mukaan kaikki ihmiset ovat olleet alunperin ruskeasilmäisiä. Sitten tuli geenivirhe noin 10 000 vuotta sitten, joka esti pigmentin syntymisen. Tällä hetkellä useammat tutkijat uskovat, että kaikki sinisilmäiset ovat kaukaista sukua toisilleen.
– Tämän kiinnostaa meitä erityisesti täällä Suomessa sen takia, että geneettisessä tutkimuksessa arvellaan, että geenivirhe on tapahtunut sillä alueella jossa on kaikista eniten kyseistä geenivirhettä kantavia. Niitähän on eniten Ruotsin, Suomen ja Viron rannikoilla. Mitä todennäköisimmin joku suomalainen, ruotsalainen tai virolainen on se kaikkien sinisilmäisten isä tai äiti. Tässähän on ollut hyvin vilkas meriliikenne juuri Ruotsin, Suomen ja Viron rannikon välillä. Emme voi kuitenkaan tietää kenelle se on ilmaantunut ensimmäisenä.
Siniset silmät ovat herkempiä valolle
Totta.
– Voidaan sanoa, että käytännön elämässä tämä pitää paikkansa. Ruskeassa silmässä on pigmenttirakeita sitä enemmän, mitä ruskeampi silmä on. Mitä enemmän pigmenttirakeita on, sitä paksumpi ja hidasliikkeisempi on värikalvo. Sen takia sinisilmiäinen mustuainen on keskimäärin suurempi. Mitä suurempi mustuainen on, sitä enemmän valoa pääsee silmään, ja vaikuttaa valoherkkyyteen.
Kaikki vauvat syntyvät sinisilmäisinä
Osittain totta.
– Pigmentin määrä varhaisen lapsuuden aikana lisääntyy. Näin ollen on totta, että mitä nuorempi lapsi on kyseessä, sitä todennäköisemmin silmät ovat siniset, ennen kuin tätä pigmenttiä on niihin kertynyt. Mutta toki, kun lapsi syntyy Aasiassa tai Afrikassa, niin eivät ne silmät siellä ole siniset syntyessään, vaikkakin vaaleammat ruskeat.
Kaksi sinisilmäistä ei voi saada ruskeasilmäistä lasta
Totta.
– Pitää paikkansa. Lapset voisivat kyllä saada noin 1 prosentin todennäköisyydellä vihreänruskeat silmät, mutta ei oikeasti ruskeita silmiä. Toisin kuin kaksi ruskeasilmäistä voi saada suhteellisen suurella todennäköisyydellä saada sinisilmäisen lapsen. Tämä ei siis tarkoita jomman kumman vanhemman uskottomuutta.
Tumma reuna limbuksessa enteilee tervettä elämää
Ei totta.
– Limbus on kohta, jossa läpinäkyvä sarveiskalvo muuttuu valkeaksi kovakalvoksi. Sarveiskalvon valoa taittavista eroavuuksista johtuen värikalvon reuna näyttää joillakin muuta värikalvoa tummemmalta, erityisesti mustuaisen ollessa pienempi. Todellisuudessa väri on kauttaaltaan sama, kyse on vain valon taittumisesta. Tumma rengas vaikuttanee henkilöstä saatavaan mielikuvaan, mutta terveydestä se ei kerro.
Juho Lauri työskentelee MTV Uutisissa videotuottajana sekä uutistoimittajana.
Videotuottajana Juho Lauri vastaa uutispäivästä videokerronnan keinoin MTV Uutisten digitaalisilla alustoilla. Toimittajana hän on erikoistunut videovetoisiin uutisiin sekä suoriin lähetyksiin ja tutkiviin aiheisiin laajassa mittakaavassa.
