Moni tuntuu olevan tyytyväinen lomarahaan, mutta se ei ole lakisääteinen, eikä automaattisesti kuulu kaikille. MTV Uutiset haastatteli työelämän professoria sekä teki katugallupin lomarahojen käytöstä.
Lakisääteisesti lomaraha ei kuulu kaikille, vaan vain heille, jotka ovat sellaisten sopimusten piirissä, joiden kohdalla lomarahasta on sovittu.
– Se on kuitenkin hyvin yleinen, varmaankin melkein kaikissa valtakunnallisissa työehtosopimuksissa on sovittu lomarahasta, kertoo työelämän professori Niklas Bruun.
– Usein myös yksilökohtaisissa työsopimuksissa työnantaja lupaa tällaisen edun, koska se on niin yleinen käytäntö.
Lomarahaprosentti on pääsääntöisesti 50 prosenttia. Työnantaja ei voi mennä työehtosopimuksessa mainitun prosentin alle, mutta paikallisesti voidaan sopia korotetuista tai madalletuista lomarahoista.
Suomalainen järjestely
Lomaraha ei ole yleinen käytäntö esimerkiksi muualla Euroopassa, vaikka Bruunin mukaan vastaavanlaisia järjestelyitä on loma-ajalta olemassa muuallakin.
– Tämä on erityinen, suomalainen viritelmä kyllä. Näissä on taustalla ajatus, että loman aikana kuluu enemmän rahaa, ja halutaan tukea sitä, että lomalla myös nautitaan elämästä.
Aiemmin on puhuttu niin sanotusta lomiltapaluurahasta, jolla on varmistettu työntekijän paluu töihin lomien jälkeen. Bruunin mukaan käytännöt lomarahojen maksun suhteen vaihtelevat.
– Joissain sopimuksissa on niin, että puolet lomarahasta maksetaan ennen lomaa ja puolet sen jälkeen, mutta edelleen on hyvin paljon käytössä ajatus, että vain lomien jälkeen töihin palaava työntekijä on oikeutettu lomarahaan.
