Virossa työnnetään tikku nenään kotona, Saksassa sylki kerätään samaan kuppiin – näin maailman kouluissa testataan koronaa

Ekaluokkalainen antoi sylkinäytteen koronatestauksessa Bordeaux'ssa, Ranskassa, vuonna 2021.Copyright (c) 2021 Shutterstock. No use without permission.

Saksan päiväkodeissa ja esikouluissa on kokeiltu myös niin kutsuttua ”tikkaritestiä”. Siinä sylki kerätään imeskelemällä testipuikkoa tikkarin tavoin 30 sekunnin ajan.

– Saksassa lapset tekevät itse pikatestin valvotusti 2–3 kertaa viikossa. Jos samalla vuosikurssilla todettu tartunta, niin joka päivä 10 päivän ajan. Opettajilta tai lapsilta en ole kuullut yhtään valitusta, tilanteeseen on sopeuduttu hyvin. Rokotetuille testi on vapaaehtoinen, mutta kaikki tekevät sen ainakin kerran viikossa, kertoo Saksassa asuva Juha Honkkila.

Näytteitä yhdistäviä sylkitestejä on käytössä myös muun muassa Sveitsissä, Ruotsissa, Itävallassa, Yhdysvalloissa, Englannissa ja Irlannissa.

Ne ovat erityisen pidettyjä pieniä lapsia testattaessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johtava asiantuntija Tuija Kumpulainen kertoo MTV Uutisille, että Suomessakin sylkitestien mahdollisuutta selvitetään. Luokkakohtaista näytteiden yhdistämistä ei tehdä, sillä testit tullaan tekemään kotona.

Itävallassa testistä kieltäytymisestä joutuu etäkouluun

Itävalta on yksi tiukimmista Euroopan maista koronarajoituksien ja testaamisten suhteen. Sielläkin koulutestejä on kokeiltu jo viime keväästä lähtien.

Joissain itävaltalaiskouluissa oppilas voidaan siirtää etäopetukseen, jos lapsen vanhemmat eivät suostu testaukseen.

Sveitsissä puolestaan testit ovat vapaaehtoisia, eikä kieltäytymisestä ole seuraamuksia. Se turhauttaa joitakin vanhempia.

– Yhden lapsen luokalla on 6 lasta, joilta vanhemmat on kieltänyt testaamisen. He ovat marraskuusta saakka olleet vuorotellen ne, jotka on sairastaneet ja tartuttaneet oireettomin, sanoo Sveitsin Zürichissa asuva Päivi Moser.

Monet keinot käytössä

Yllä olevissa esimerkkimaissa on testauksen lisäksi käytössä monia muitakin keinoja, kuten pienemmät ryhmäkoot, maskien käyttö ja tiukat hygieniatoimet.

Lisäksi esimerkiksi Virossa joissain kouluissa vaaditaan luokkaretkille osallistumiseen koronapassia yli 12-vuotiailta.

Joissain paikoissa testausta ei tehdä ollenkaan.

– Kuume mitataan kouluun mennessä, ei muuta. Maskit tosin ovat kaikilla naamalla koko koulupäivän, myös ulkona välitunnilla ja liikuntatunneilla. Vasta kun samalla luokalla vähintään 5 tartuntaa, niin sitten joutuvat etäopetukseen. Oireettomia altistuneita ei testata, kertoo Espanjan Kanariansaarilla asuva Miia Junell.

– Oman 10-vuotiaan lapseni luokalla on tällä hetkellä kaksi tartuntaa, mutta ihan normaalisti mennään. Jos joku haluaa kotonaan itse testata niin testit pitää itse ostaa apteekista.

Ugandassa puolestaan ohjeet ja toimet vaihtelevat suuresti koulujen välillä. Useasti säännöt ovat tiukkoja, vaikka jatkuvaa testausta ei olekaan.

– Jos koulupäivän aikana on oireita, oppilas viedään terveydenhoitajan luokse erillisellä alueella olevalle koronateltalle. Oireiset oppilaat pitää noutaa koululta pois heti. Testaus on aina vanhempien vastuulla. Jos korona todetaan, luokka on kaksi viikkoa etäopetuksessa, kertoo pääkaupunki Kampalassa asuva Samuli Rydenfelt.

Lähiopetuksen tärkeyttä korostetaan

MTV Uutisten saamissa vastauksissa ja maiden viranomaisohjeissa testaus- ja koronakäytännöt vaihtelevat, mutta yksi asia nousee esiin – halu pysyä lähiopetuksessa. Sitä painottavat niin viranomaiset kuin vanhemmatkin.

Samaa mieltä ovat myös Tallinnassa asuvat Erin, Aura ja Aarni.

– Mieluummin teemme testejä kuin jäämme etäkouluun.

Eri maiden sisäisesti koronaohjeet voivat vaihdella alueen, koulun tai epidemiatilanteen mukaan. Artikkelissa esitetyt esimerkit eivät siis välttämättä kuvasta koko maan tilannetta.

Lue myös: Fimea: Kotitestin tulos voi muuttua negatiivisesta positiiviseksi muutamassa tunnissa – testeissä merkittäviä eroja

Lapsiasiavaltuutettu kritisoi voimakkaasti karanteenikäytäntöjen muutosta – näin eriarvoiseen asemaan se voi perheet asettaa