Mainos

Viranomaiset pitivät netissä tavanneiden suomalaismiehen ja nigerialaisnaisen avioliittoa kulissina – Korkein hallinto-oikeus: Ei este oleskeluluvalle

1:11
Eriarvoistuminen ja maahanmuutto jakavat suomalaisia paljastuu E2-ajatuspajan samat huolet eri näkökulmat -tutkimuksesta. Mikä suomalaisia yhdistää ja mikä erottaa?

Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi tänään linjauksensa suomalaisen miehen ja nigerialaisen naisen epäiltyyn lumeavioliittoon liittyen. 

KHO:n vuosikirjapäätöksen mukaan netissä tapaaminen ja eri maissa asuminen eivät ole este oleskeluluvan myöntämiselle avioliiton perusteella.

Oikeuden käsiteltävänä oli juttu, jossa suomalainen mies oli tavannut nigerialaisen naisen netissä keväällä 2015. Pari avioitui tammikuussa 2016 Burkina Fasossa, missä nainen asui. Nainen haki Suomesta oleskelulupaa avioliiton perusteella vuotta myöhemmin.

Lain mukaan Suomessa asuvan Suomen kansalaisen perheenjäsenelle myönnetään perhesiteen perusteella jatkuva oleskelulupa, jos luvan myöntämisen muut edellytykset ovat voimassa. Niin sanottu lumeavioliitto, jossa todellisena tarkoituksena ei ole yhteisen perhe-elämän viettäminen, voi olla perusteena hakemuksen hylkäämiselle.

Maahanmuuttovirasto ja Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsivät naisen hakemuksen. Hallinto-oikeuden mukaan pariskunta ei ollut aiemmin viettänyt tosiasiallista perhe-elämää, eikä oikeus uskonut, että se olisi tarkoituksena Suomessakaan.

KHO:lla erilainen näkemys parivaljakon suhteesta 

KHO arvioi tilannetta toisin. Se huomioi, että nykyisin yhä useammat parisuhteet alkavat netissä. Oikeus myös korosti, että eri maissa asuvilla aviopuolisoilla ei lähtökohtaisesti ole samanlaista mahdollisuutta viettää tosiasiallista perhe-elämää kuin samassa maassa asuvilla puolisoilla.

– Tämän vuoksi se, että puolisot asuvat avioliiton alkuvaiheessa toisistaan erillään eri maissa, ei vielä yksinään osoita, että heidän tarkoituksensa ei olisi alkaa viettää tosiasiallista perhe-elämää siinä vaiheessa, kun he muuttavat asumaan yhteen, KHO katsoi.

Pariskunta oli pitänyt yhteyttä puhelimitse ja sähköpostitse lähes päivittäin. Mies oli myös vieraillut naisen luona useaan eri otteeseen sekä lähettänyt tälle kuukausittain rahaa.

Näin ollen KHO katsoi, ettei asiassa ollut syytä epäillä, että avioliitto olisi solmittu muusta syystä kuin tosiasiallisen perhe-elämän viettämiseksi. Oikeus palautti asian Maahanmuuttovirastolle oleskeluluvan myöntämistä varten.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja