Maahanmuuttovirasto käy läpi noin 500 viraston tekemää turvapaikkapäätöstä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antaman ratkaisun takia

Maahanmuuttovirasto kertoo tiedotteessa, haluavansa varmistaa, että mahdolliset vastaavat tapaukset on tunnistettu.

Viime viikon torstain päätöksessään EIT katsoi, että Suomi rikkoi ensimmäistä kertaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa, jossa turvataan jokaisen oikeus elämään. Lisäksi Suomi rikkoi EIT:n mukaan kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun kieltoa karkottaessaan turvapaikkaa hakeneen irakilaismiehen kotimaahansa vuonna 2017. Mies ammuttiin Bagdadissa pian palautuksen jälkeen. Jutun vei EIT:hen hänen tyttärensä.

Viraston selvityksen mukaan Suomessa on noin 500 hakijaa, jotka ovat saaneet täytäntöönpanokelpoisen kielteisen päätöksen ennen EIT:n ratkaisua, eli he odottavat maasta poistamista. Ryhmässä voi olla useita eri kansalaisuuksia.

Maahanmuuttovirasto aikoo varmistaa, että tapaukset on käsitelty Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisun edellyttämällä tavalla.

– Jos päätöksessä on EIT-ratkaisun kannalta huomioitavaa, hakijaa voidaan kehottaa tekemään uusintahakemus. Uusintahakemuksen tekeminen ei välttämättä tarkoita oleskelulupaa, Maahanmuuttovirasto sanoo tiedotteessa.

EIT: Viranomaisten olisi pitänyt tietää, että mies voisi joutua hengenvaaraan Irakissa

Irakissa ammuttu mies oli palvellut majurina Saddam Husseinin hallinnon alla vuoteen 2002 ja päätyi hallinnon kaatumisen jälkeen töihin amerikkalaisfirmaan ja Irakin sisäministeriöön. Ministeriössä mies tutki EIT:n mukaan työkseen korruptiota ja ihmisoikeusrikkomuksia. Tutkintojen kohteena oli usein virkamiehiä, jotka osallistuivat puolisotilaallisiin shiiaryhmiin.

Tyttären hakemuksen mukaan miehellä oli myös erimielisyyksiä väitetysti sotilaalliseen shiiajärjestöön kuuluneen kollegansa kanssa. Tyttären mukaan kollega oli hyökännyt miehen kimppuun. Sen jälkeen mies yritettiin ampua, perheen autossa räjähti pommi ja perheen tytär yritettiin siepata.

Kun shiialaiset järjestöt alkoivat saada yhä enemmän jalansijaa Irakissa, miehen työstä tuli vaarallisempaa. Perhe saapui Suomeen syyskuussa 2015, ja isä haki kansainvälistä suojelua.

Suomen valtion mukaan Maahanmuuttovirasto katsoi päätöksessään, että väkivaltaisilla tapahtumilla ennen miehen Suomeen tuloa ei välttämättä ollut mitään tekemistä miehen henkilökohtaisten ominaisuuksien tai taustan kanssa. Hallinto-oikeus taas totesi, että väkivallanteot olivat mahdollisesti seurausta yleisestä huonosta turvallisuustilanteesta Irakissa.

EIT katsoi, etteivät Maahanmuuttovirasto ja Helsingin hallinto-oikeus ottaneet miehen taustaan liittyviä riskejä ja aiempia tapahtumia riittävästi huomioon kielteisen turvapaikkapäätöksen antaessaan. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi täytäntöönpanokieltohakemuksen eikä myöntänyt miehelle valituslupaa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että viranomaiset olivat tai niiden olisi pitänyt olla tietoisia siitä, että mies saattaisi joutua hengenvaaraan Irakissa.