Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskuksen johtaja kertoo Studio55.fi-ohjelmassa muistisäännöstä, jonka tarkoituksena on auttaa puhevammaisen läheistä vuorovaikutustilanteessa. Toisen ajatuksia ei pitäisi lähteä tulkkaamaan, vaan kuunnella kärsivällisesti, ja tarjota välineitä itsensä ilmaisuun.
Lovit-muistisäännön ensimmäinen kirjain tulee läsnäolosta: on tärkeää haluta ymmärtää, mitä puhevammainen henkilö sanoo tai yrittää osoittaa.
– Läsnäolo on halua kuulla, pysähtyä siihen tilanteeseen ja selvittää, mitä asiaa hänellä on, Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekin johtaja Eija Roisko selittää Studio55.fi-ohjelmassa
O tarkoittaa odottamista. Puhevammaisella saattaa kestää hetki asiansa ilmaisussa, joten on tärkeää, että häntä kuunnellaan kärsivällisesti eikä päälle aleta puhua. Tärkeää on myös v eli vastaaminen.
– Jos puhevammainen yrittää ilmaista jotain, otan sen huomioon ja ilmaisen, että yritän ymmärtää, Roisko havainnollistaa.
Kommunikaatiota voi helpottaa omalta osaltaan niin, että artikuloi selkeästi ja hidastaa puhettaan hieman. Puhevammaiselle voi tarjota myös välineitä oman asiansa ilmaisuun kysymällä, liittyykö ilmaistava asia esimerkiksi ihmisiin vai ympäristöön. I-kirjan symboloikin itseä.
Aivoinfarktin takia puhekykynsä menettänyt Pirkanmaan AVH-yhdyistyksen puheenjohtaja Matti Pelttari on sittemmin kuntoutunut. Hän muistaa vielä, millaista oli, kun muut pistivät sanoja hänen suuhunsa. Lovit-muistisäännön viimeinen kirjain, t, tarkoittaakin tarkistusta.
– Ihmiset lähtevät herkästi arvailemaan, mitä puhevammainen henkilö yrittää sanoa. Olisi kuitenkin tärkeää, ettei niin tehtäisi ja jos tehdään, niin tarkistetaan: "Tarkoititko siis tätä?", Roisko täydentää.
– Jos ei tarkisteta, voi syntyä vääränlaisia tulkintoja, joita henkilö ei välttämättä jaksa lähteä korjaamaan.