Vinkit jännittäjälle: Näin psyykkaat itsesi pääsykokeita varten

Kevään pääsykokeet lähestyvät. Jännittäminen voi kuitenkin pahimmillaan pilata hyvänkin valmistautumisen. Elämäntaidonvalmentaja Marjo Kaihari neuvoo hermoilijoita.

Pääsykokeet ovat monelle nuorelle koko elämän jännittävin hetki. Hyväkin valmistautuminen voi kuitenkin kariutua kovaan jännittämiseen. H-hetkellä sydän jyskyttää, pää särkee ja olo velloo oksetuksesta. Jotkut jännittävät niin kovasti, että opitut asiat unohtuvat sen sileän tien.

Elämäntaidonvalmentaja Marjo Kaiharin mukaan jännittäminen on inhimillinen tunne, josta kärsivät jossakin muodossa kaikki. Kun tämän hyväksyy, asiat on helpompaa laittaa oikeisiin mittasuhteisiin.

– Kun kaikki tiivistyy yhteen päivään tai viikkoon, pääsykoepäivään ladataan niin paljon odotusta ja tunnelmaa, että ihminen voi mennä lukkoon. On kuitenkin hyvä muistaa, että emme opiskele pääsykoepäivää, vaan sen jälkeistä elämää varten. Epäonnistuminenkaan ei ole maailmanloppu, Kaihari kertoo.

Kaiharin mielestä jännittäjän on tärkeää valmistautua pääsykoepäivään jo edellisenä iltana. Hyvät yöunet takaavat parhaan keskittymisen.

– Kofeiinipitoiset juotavat on hyvä vaihtaa veteen, joka ei nosta adrenaliinitasoa. Kahvin sijaan kannattaa juoda vettä, Kaihari opastaa.

Vapauta endorfiinia hengittämällä

Jos jännitys iskee vasta pääsykoepäivänä, tukalaa oloa voi helpottaa positiivisella ajattelulla ja hengitysharjoituksilla.

– Hyväksy se, että sinua jännittää, mutta ajattele, että voit siitä huolimatta onnistua. Keskity hyvään tunteeseen, joka pääsykokeen jälkeen tulee, äläkä jää vellomaan negatiivisiin tunteisiin.

Paras tapa helpottaa jännitystä on keskittyä syvään hengittämiseen muutaman minuutin ajan ennen pääsykoeurakkaa.

– Tällä tavalla saat endorfiinia kehoon, joka vähentää stressin tunnetta, Kaihari neuvoo.

Jos jännittäminen vaikeuttaa elämää huomattavasti, apua on parasta hakea hyvissä ajoin asiantuntijalta, esimerkiksi lääkäriltä tai hypnologilta. Myös ystävän kanssa jutteleminen voi auttaa.

– Pääsykoesuoritusta kannattaa verrata urheilijan kilpailuihin. Emme aina pysty parhaimpaamme, vaikka olemme treenanneet täysillä, Kaihari lohduttaa.

Epäonnistuminen ei ole maailmanloppu.

– Kannattaa hyväksyä tosiasia ja miettiä, mitä tilanteen eteen voisi tehdä, voisiko esimerkiksi ensi vuonna pyrkiä uudestaan. Kysymys on siitä, miten suhtaudumme epäonnistumisiin ja jaksammeko siitä huolimatta jatkaa yrittämistä, Kaihari sanoo.

Lue myös:

AVA/Maarit Rasi

Kuva: Shutterstock

Lue myös:

    Uusimmat