Punastelusta on ehkä joskus ollut hyötyäkin, mutta nykyihmiselle se on kiusallinen kumppani. Mistä punastuminen sitten johtuu ja mitä hoitomuotoja siihen on olemassa?
"Hei, katsokaa kun Leena on punainen!" huusivat nyt 37-vuotiaan Leenan luokkatoverit kouluaikana. – Opettaja aina sitten vain pahensi tilannetta, kun rupesi ohjeistamaan minua luokan edessä oikein urakalla tyyliin "hengitä syvään, leikitään ettei mitään tapahtunutkaan, eihän sinulla lapsi raukka vain ole nyt huono olo, mitä jos harjoiteltaisiin tuota esiintymistä sinun kanssasi", Leena muistelee.
Leena kärsii punastumisesta vieläkin. – Kun joku kysyy nykyisin kokouksessa mielipidettäni, ystävällinenkin huomio laukaisee punastumisen. Kasvoilla alkaa tuntua kuumotusta, ja yritän alistua väistämättömään. Silti toivon viimeiseen asti että tällä kerralla, edes tämän kerran, tapahtuisi ihme ja säästyisin julkiselta nöyryytykseltä. Turha toivo, pian heloitan kahvihuoneen nurkassa säälivien ja vähän ihmettelevien katseiden ristitulessa kuin punajuuri.
Tuntuuko tutulta? Leena ei ole ongelmineen yksin, sillä joidenkin arvioiden mukaan jopa neljänneksellä suomalaisista on ollut jonkinasteista kokemusta kasvojen punoituksesta sosiaalisten tilanteiden yhteydessä.
