Villiintyneet kissalaumat yhä suurempi ongelma – tauteja ja epämuodostumia

Eläinsuojeluviranomaiset ovat huolissaan villiintyneiden kissalaumojen lisääntymisestä. Villiintyneet laumat työllistävät eläinsuojelijoita yhä enemmän.

Villiintyneillä kissalaumoilla tarkoitetaan joukkoa leikkaamattomia kissoja, jotka lisääntyvät hallitsemattomasti. Tyypillisesti lauma syntyy, kun pihapiiriin ilmestynyttä, leikkaamatonta kissaa aletaan ruokkia. Kissa on nopea lisääntyjä, joten pian pihapiirissä pyöriikin jopa kymmeniä kissoja.

Isoissa kissalaumoissa elävillä kissoilla on paljon tarttuvia tauteja, sisäsiittoisuudesta johtuvia epämuodostumia, aliravitsemusta sekä ulko- ja sisäloisia.

Yksinasuvien pihoilla

– Monesti kissalauma asuu yksinasuvan ihmisen pihapiirissä. Eläinmäärän holtiton lisääntyminen liittyy usein ihmisen henkisen pahoinvoinnin kasvuun, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Mira Ekholm-Martikainen.

SEYn vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat törmäävät villiintyneisiin kissalaumoihin yhä useammin.

Isoissa laumoissa eläneet, aikuiset kissat, tottuvat harvoin ihmisten kohteluun, eivätkä ne kesyynny lemmikeiksi. Nuoremmat yksilöt voivat vielä kotikissoiksi ryhtyä.

– Jos kissalaumasta kiinni otettua, sairasta ja villiintynyttä kissaa ei pysty edes lääkitsemään, on eläinsuojeluteko lopettaa se nopeasti ja kivuttomasti.

Tehokkaimpana keinona kissapopulaatioiden ehkäisemiseksi pidetään ulkoilevien kissojen leikkauttamista sekä kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja omistajatietojen rekisteröintiä.

Raha ratkaisee

Suomen löytökissoista vain noin viisi prosenttia haetaan takaisin omaan kotiinsa. Usein syynä on omistajan haluttomuus maksaa kissan hoitopäiviltä koituneita kuluja.

Jos kissalla olisi tunnistusmerkintä josta omistajatiedot selviävät, löytäisi huomattavasti useampi kissa takaisin kotiin. Kuntien löytöeläintoiminnasta aiheutuvat kulut laskisivat, kun kissan hoidosta aiheutuneet kulut voisi periä sen omistajalta.

Myös Euroopan komission mukaan EU-jäsenmaissa tulisi ottaa käyttöön systemaattinen koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti.

Suomessa hylätään vuosittain arviolta noin 20 000 kissaa. Kunnalliset löytöeläintalot eivät pääsääntöisesti ota vastaan villiintyneitä kissoja. Villiintyneiden kissalaumojen auttaminen ei kuulu myöskään eläinsuojeluviranomaisille.

Lue myös:

    Uusimmat