Kissa on Suomen kaltoinkohdelluin lemmikki, yli 20 000 kissaa jätetään heitteille joka vuosi – "Meneillään on kissakriisi"

Osa niistä kuolee kylmään ja nälkään, kertoo Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Kati Pulli.

– Suomessa on meneillään todellinen kissakriisi, Pulli sanoo.

Myös Helsingin eläinsuojeluyhdistys Hesyn tiedottaja Emma-Julia Kola kertoo, että viime vuonna noin kolme neljästä kaikista yhdistykselle tuoduista eläimistä oli kissoja.

Siinä, missä kissoja tuotiin 260, esimerkiksi koiria tuotiin vain 34. Pääosa eläimistä tuli yhdistykselle löytöeläintaloilta tai yksityisiltä ihmisiltä, jotka eivät enää kyenneet huolehtimaan lemmikeistään.

"Liian usein omistajat eivät leikkauta ulkoilevia kissojaan"

Kolan mukaan Suomen kissakriisin taustalla on eläimen heikko arvo. Kissoja saa helposti ja usein ilmaiseksi. Kissan kadotessa uuden saa nopeasti tilalle.

– Liian usein omistajat eivät leikkauta (steriloi) ulkoilevia kissojaan, jolloin kadonneet tai vapaasti ulkoilevat kissat johtavat usein hallitsemattomien kissapopulaatioiden syntymiseen. Populaatioissa elävät kissat ovat usein sairaita, nälkiintyneitä ja sisäsiittoisia.

Hesyn puheenjohtaja Hannele Luukkainen näkee kierteen katkaisuun kaksi keinoa. Ensinnäkin maaseudun eläinlääkärien pitäisi leikata kissat samalla, kun he käyvät maatiloilla hoitamassa karjaa. Toiseksi kunnallisten löytöeläinpaikkojen pitäisi rokottaa, mikrosiruttaa ja leikata kissat ennen niiden myymistä uusiin koteihin.

Epäilyksistä tulee aina ilmoittaa

Kati Pullin mukaan eläinsuojeluilmoitukset tehdään tyypillisimmin puhelimitse tai sähköisenä ilmoituksena eläinsuojeluviranomaiselle tai eläinsuojeluneuvojalle. Eläinsuojeluviranomaisia ovat kunnaneläinlääkärit, valvontaeläinlääkärit, läänineläinlääkärit ja poliisi. Hädässä olevista luonnonvaraisista eläimistä kuten hirvistä pitää puolestaan ilmoittaa hätäkeskukseen.

Pulli korostaa, että kaikista eläinsuojelurikosepäilyistä on velvollisuus ilmoittaa eteenpäin. Apua tarvitaan heti esimerkiksi tilanteissa, joissa eläintä pahoinpidellään fyysisesti, eläin on nälkiintynyt tai ei saa vettä tai eläintä pidetään liian kylmässä tai kuumassa ympäristössä.

Myös parvekkeelle teljetystä tai vaarallisesti autojen läheisyydessä liikkuvasta eläimestä tulee tehdä ilmoitus.

– Puuttumista vaaditaan lisäksi tilanteissa, joissa esimerkiksi koira ei saa riittävästi liikuntaa tai viettää aikaansa yksin ulkotarhassa ilman virikkeitä tai jos kissojen elinympäristön siisteydestä ei pidetä huolta.

Pullin mukaan ihmiset eivät monesti tiedä, mitkä ovat tapauksia, joista tulisi tehdä eläinsuojeluilmoitus. Epäilyksistä tulisi kuitenkin aina ilmoittaa eteenpäin, vaikka ei olisikaan varma siitä, onko lakia varsinaisesti rikottu. Eläinsuojeluviranomainen ratkaisee, antaako ilmoitus aihetta toimenpiteisiin.

Ruokaviraston mukaan lemmikkieläinten huonon kohtelun taustalla on usein omistajien tietämättömyys lemmikinpidosta. Vakavissa eläinsuojelutapauksissa taustalla on yleensä myös omistajien uupumusta tai sosiaalisia tai mielenterveydellisiä ongelmia.

Suurin osa tarkastuskäynneistä koskee lemmikkejä, ei tuotantoeläimiä

Ruokaviraston Eläinten hyvinvoinnin valvonta 2017 -raportin mukaan suurin osa eläinsuojeluilmoitusten perusteella tehdyistä eläintarkastuskäynneistä kohdistuu lemmikkieläinkohteisiin – ei siis tuotantoeläinten pariin. Tarkastuskäyntien määrä on kasvanut viime vuosien aikana.

Ruokaviraston mukaan eläinsuojelutarkastuksessa voidaan todeta, että eläinsuojeluilmoituksessa esille tuotu asia on kunnossa tai että toimija tarvitsee neuvoja korjatakseen lievät eläinsuojelulliset epäkohdat.

Jos eläinsuojelusäädöksiä on rikottu, viranomainen voi antaa omistajalle kiellon jatkaa säännöstenvastaista toimintaa tai määrätä, että omistajan tulee muuttaa eläimen hoito lain edellyttämälle vähimmäistasolle.

Erittäin vakavissa tapauksissa viranomainen voi tarkastuskäynnillä ottaa eläimen huostaan. Toissa vuonna lemmikkieläinkohteiden tarkastuksissa eläimenpitoon liittyviä kieltoja tai määräyksiä annettiin noin neljäsosassa tarkastuksista. Kiireellisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin 12 prosentissa tapauksista.