Kuivuus ja helteet ovat pahentaneet jo alkukesällä syntyneitä satotappioita etenkin Etelä-Suomessa.
Pro Agrian kasvutilannekatsauksen mukaan kevätviljojen sato on jäämässä Etelä-Suomessa 50–60 prosenttiin tavallisesta satomäärästä. Muualla maassa jäädään 75–85 prosenttiin keskimääräisestä tasosta.
Tilanteen vakavuutta kuvastaa se, että odotettavissa on heikoin viljasato tällä vuosituhannella. Pro Agrian uuden arvion mukaan sadon kokonaismäärä olisi jäämässä pienimmäksi sitten vuoden 1987.
Odotukset hyvästä sadosta menetettiin jo aiemmin alkukesän kuivuuden takia, ja heinäkuussa pitkä hellejakso pahensi tilannetta. Kaikkein kuivimmilla alueilla kevätvilja on pakkotuleentumassa eli kypsymässä ennen aikojaan, minkä takia jyvät jäävät kevyiksi.
– Pahimmilla alueilla on ollut se tilanne, että vapun jälkeen ei ole satanut kuin muutamia millejä, kertoo Pro Agrian johtava asiantuntija Sari Peltonen.
Kuivuus on koetellut ankarasti ainakin Varsinais-Suomea, Satakuntaa, Uuttamaata ja Etelä-Karjalaa. Tämän vuoden erityispiirteenä ovat suuret tilakohtaiset erot, jotka riippuvat kylvöjen ajankohdasta ja sateiden osumisesta peltolohkoille. Jopa samalla tilalla voi olla hyvin erilainen satotilanne eri lohkoilla.
Pro Agrian mukaan kuivuuden jatkuminen vaarantaa myös nurmirehujen riittävyyden maatiloilla ensi talvena. Heikosta viljasadosta kärsivät siten myös nautatilat, jotka voivat joutua turvautumaan yhä enemmän teollisiin rehuihin, mikä tarkoittaa lisäkustannuksia tiloille.
– Osa tiloista on miettinyt jo eläinmäärän vähentämistäkin, Peltonen sanoo.
