Viljasato jäämässä 2000-luvun pienimmäksi

Pro Agrian kasvutilannekatsauksen mukaan kevätviljojen sato on jäämässä Etelä-Suomessa 50–60 prosenttiin tavallisesta satomäärästä. Muualla maassa jäädään 75–85 prosenttiin keskimääräisestä tasosta.

Tilanteen vakavuutta kuvastaa se, että odotettavissa on heikoin viljasato tällä vuosituhannella. Pro Agrian uuden arvion mukaan sadon kokonaismäärä olisi jäämässä pienimmäksi sitten vuoden 1987.

Odotukset hyvästä sadosta menetettiin jo aiemmin alkukesän kuivuuden takia, ja heinäkuussa pitkä hellejakso pahensi tilannetta. Kaikkein kuivimmilla alueilla kevätvilja on pakkotuleentumassa eli kypsymässä ennen aikojaan, minkä takia jyvät jäävät kevyiksi.

–  Pahimmilla alueilla on ollut se tilanne, että vapun jälkeen ei ole satanut kuin muutamia millejä, kertoo Pro Agrian johtava asiantuntija Sari Peltonen.

Kuivuus on koetellut ankarasti ainakin Varsinais-Suomea, Satakuntaa, Uuttamaata ja Etelä-Karjalaa. Tämän vuoden erityispiirteenä ovat suuret tilakohtaiset erot, jotka riippuvat kylvöjen ajankohdasta ja sateiden osumisesta peltolohkoille. Jopa samalla tilalla voi olla hyvin erilainen satotilanne eri lohkoilla.

Pro Agrian mukaan kuivuuden jatkuminen vaarantaa myös nurmirehujen riittävyyden maatiloilla ensi talvena. Heikosta viljasadosta kärsivät siten myös nautatilat, jotka voivat joutua turvautumaan yhä enemmän teollisiin rehuihin, mikä tarkoittaa lisäkustannuksia tiloille.

–  Osa tiloista on miettinyt jo eläinmäärän vähentämistäkin, Peltonen sanoo.

Leppä keskustellut jo valtiovarainministeri Orpon kanssa

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo suoraan, että satonäkymät kuulostavat surkeilta. Hän toteaa, että heikko sato tietää suuria ongelmia maatiloille.

Lepän mielestä maatilojen tilanne on nyt poikkeuksellisen vaikea. Huonoja vuosia on ollut useita peräkkäin, mikä on syventänyt tilojen ahdinkoa.

Elokuun lopulla pidettävään hallituksen budjettiriiheen Leppä aikoo viedä toimia, joilla maatilojen tilannetta helpotetaan. Hän ei halua vielä tarkemmin arvioida, mitä toimet olisivat tai paljonko niihin haetaan rahaa.

Maataloustuottajia edustava MTK on esittänyt yhdeksi kriisitoimeksi hehtaareihin perustuvan yleiskorvauksen maksamista kaikille tiloille.

–  Se on siinä listassa varmasti yksi niistä asioista, joita pohditaan, Leppä sanoo.

Hän kertoo keskustelleensa valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) kanssa jo lyhyesti maatalouden vaikeasta tilanteesta. Leppä nostaa esiin, että tilanne on kaikkein tukalin Orpon kotimaakunnassa Varsinais-Suomessa.

–  Tiedän, että hänelle on mennyt paljon viestejä tilanteen tukaluudesta, Leppä sanoo.

Ei vaikutuksia kuluttajien ruokalaskuun

Kehnosta viljasadosta kärsivät ennen muuta viljelijät ja muut maataloustuottajat. Suomalaisten kuluttajien ruokalaskussa vaikutukset eivät juuri näy, vaikka viljan hinta on kesän aikana noussut noin kymmenen prosenttia.

Esimerkiksi leivän hinnasta viljan raaka-ainekustannuksen osuus on vain 3–4 prosenttia. Tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori Pellervon taloustutkimuksesta kertoo, että jos viljan hinta tuplaantuisi ja koko korotus vyörytettäisiin kuluttajien maksettavaksi, euron hintainen leipä kallistuisi kolme tai neljä senttiä. Nyt hintavaikutus jää kuitenkin vain murto-osaan siitä.