Viljelijät saavat kahden hankalan vuoden jälkeen odottaa runsasta satoa. Maaseutuyrityksille asiantuntijapalveluita tarjoava ProAgria arvioi, että viljasato yltää tänä vuonna 3,9 miljardiin kiloon.
Viime vuonna sato jäi Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan 2,7 miljardiin kiloon. Syy pieneen satoon oli kuiva kesä. Toissa vuonna puolestaan kylmyys ja sateet rasittivat viljan laatua, vaikka määrällisesti viljaa saatiin 3,4 miljardia kiloa.
Ruista on tänä kesänä kypsymässä 2000-luvun ennätysmäärä, ennusteen mukaan 136 miljoonaa kiloa. Viime vuonna rukiin määrä jäi kolmannekseen tästä.
– Syyskylvöisten kasvien kylvöolosuhteet olivat viime vuonna hyvät, ja sen takia niitä laitettiin paljon viljelykseen, ProAgrian johtava asiantuntija Sari Peltonen toteaa. Rukiin ja muiden viljojen sato ylittää tänä vuonna kotimaisen tarpeen.
Leipomoille viljatuotteita jalostavan Fazer Myllyn toimitusketjun johtaja Jarkko Arrajoki sanoo, että runsas ja laadukas sato tulisi tarpeeseen, sillä varastot ovat alalla kahden huonon satovuoden jäljiltä niukat.
– Jos tämä sato kovasti epäonnistuisi, tilanne olisi hyvin vakava. Nyt sadosta näyttäisi tulevan keskimääräinen tai keskimääräistä parempi, Arrajoki sanoo.
Suomessa tavanomainen viljasato on ollut 3,5–4,0 miljardia kiloa.
ProAgrian satoarviosta kertoi aiemmin Maaseudun Tulevaisuus.
Kuivuus voi vielä kurittaa satoa
Vaikka alkukesä on ollut suotuisa, voi heinä-elokuun sää vaikuttaa satoon merkittävästi. Luken johtava tutkija Ari Rajala huomauttaa, että erityisesti kuiva ja kuuma sää voi pienentää satoa.
– Jos nyt lopettaa satamisen ja puoleentoista kuukauteen ei tule vettä, satotoiveet romahtavat, Rajala sanoo.
Liian runsaista sademääristä on puolestaan haittaa erityisesti viljan laadulle. Leipomoyritys Vaasanin ostaja Pia Nisén toteaa sähköpostitse, että ilmassa on vielä riskejä ennen sadonkorjuuta.
– Jännitämme loppuun saakka, miten viljalajien laatu kehittyy, sillä esimerkiksi liian märkä sadonkorjuuaika voi tuhota hyvän määrällisen potentiaalin heikentämällä laadun leivontakelvottomaksi.
Rypsin ja rapsin viljelysuosio hiipuu
Öljykasveja eli rypsiä ja rapsia viljellään vuosi vuodelta vähemmän. Niiden tuotanto ei riitä täyttämään kotimaista kysyntää.
Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton (MTK) vilja-asiamiehen Max Schulmanin mukaan syyt siirtymiseen pois öljykasvien viljelystä ovat pääosin taloudellisia. Rypsi ei ole hinnaltaan kilpailukykyinen siihen nähden, kuinka paljon voimavaroja sen tuotannossa tulee uhrata muun muassa tuholaistorjuntaan.
Suomen viljellyimmät kasvit ovat ohra ja kaura. Kauran suosio viljelykasvina on Schulmanin mukaan ollut jatkuvasti pienessä kasvussa. Yksi syy on lukuisten kauratuotteiden tulo elintarvikemarkkinoille.