Viime vuosi paikoin ennätyssateinen, hellepäiviä vain puolet tavallisesta

Suurimmat sademäärät mitattiin etelärannikolla, Pohjois-Satakunnasta Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä, Pohjois-Karjalassa ja Meri-Lapissa.

Havaintoasemista eniten satoi Kajaanin Saaresmäessä, jossa sadetta kertyi 1031 millimetriä. Yli tuhat millimetriä satoi myös Isojoella, 1022 millimetriä. Helsingin Kumpulassa vuoden sademäärä oli 988 millimetriä.

– Sademäärät ovat suuria. Laajoilla alueilla vettä tuli puolitoistakertainen määrä tavanomaiseen nähden, toteaa meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta.

Kaikkien aikojen suurinta vuosisademäärää ei kuitenkaan saavutettu. Vuonna 1981 Espoon Nupurissa satoi 1109 millimetriä. Kajaanin lukema on historian kuudenneksi suurin.

Sateet aiheuttivat vuoden mittaan useita pahoja tulvia.

– Viime vuoden runsaiden sateiden jäljiltä vesistöjen vedenkorkeudet ovat edelleen tavallista korkeammalla ja maaperässä on paljon kosteutta. Pahimmassa tapauksessa tämä saattaa pahentaa kevättulvia, sanoo MTV3:n meteorologi Aleksi Jokela.

Useilla havaintoasemilla sateisinta 50 vuoteen

Viime vuosi oli useilla Ilmatieteen laitoksen havainto-asemilla sateisin viimeisen 50 vuoden aikana. Helsingin Kaisaniemessä satoi viime vuonna 907 millimetriä, mikä on toiseksi eniten aseman 1800-luvun alkupuolella alkaneen mittaushistorian aikana. Enemmän on satanut ainoastaan vuonna 1944, jolloin sademäärä oli 940 millimetriä.

– Yli kymmenellä pitkäaikaisella havaintoasemalla mitattiin mittaushistorian suurin sademäärä, esimerkiksi Kouvolassa, missä sademääriä on mitattu vuodesta 1941 alkaen, sanoo Pauli Jokinen.

Vuoden keskilämpötila lähellä tavanomaista

Viime vuoden keskilämpötila vaihteli lounaissaariston ja Ahvenanmaan runsaasta +6 asteesta Keski- ja Pohjois-Lapin noin -1 asteeseen. Suuressa osassa maata lämpötila oli lähellä pitkäaikaista keskiarvoa tai hieman sen alle. Hieman tavanomaista lämpimämpää oli ainoastaan osassa Pohjois-Lappia ja paikoin etelä- ja lounaisrannikolla.

Vuoden ylin lämpötila 31,0 astetta mitattiin Lieksan Lampelassa 30. heinäkuuta ja alin lämpötila -42,7 astetta Inarin Kaamasessa 6. helmikuuta.

Hellepäiviä puolet tavanomaisesta

Terminen talvi alkoi maan eteläosassa vasta vuodenvaihteessa 2011-2012, mikä on harvinaisen myöhään. Talvi oli luminen ja runsassateisilla alueilla mitattiin useilla havaintoasemilla suurin talven sademäärä vuosikymmeniin.

Terminen kevät alkoi koko maassa tavanomaista aiemmin. Kevään sademäärä oli paikoin harvinaisen suuri.

Hellepäivät olivat kesällä harvassa, sillä koko maassa hellepäiviä oli vain noin puolet tavanomaisesta. Paikoin kesä-elokuun sademäärät olivat yli puolitoistakertaisia tavanomaiseen nähden, kun taas paikoin jäätiin pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Eniten satoi maan itäosassa ja Kainuussa, vähiten Keski- ja Pohjois-Lapissa.

Voimakkain myrsky Antti

Ukkosta esiintyi kahteen edelliseen vuoteen verrattuna selvästi vähemmän. Touko-syyskuun aikana Suomen maa-alueille iskeneiden maasalamoiden lukumäärä 78 000 oli selvästi alle pitkäaikaisen keskiarvon, joka on 138 000. Eniten ukkosta esiintyi 28.–30. heinäkuuta, jolloin rekisteröitiin noin 50 000 maasalamaa.

Syksy oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi. Maan länsiosassa ja Lapissa satoi paikoin puolitoistakertaisesti pitkäaikaiseen keskiarvoon nähden.

Vuoden voimakkain myrsky oli 30. marraskuuta riehunut Antti. Sen kovimmat tuulet puhalsivat 29 m/s. Myrskypäiviä oli hieman keskimääräistä vähemmän, yhteensä 17.

Joulukuu oli tavanomaista kylmempi.

Joulukuu oli tavanomaista kylmempi

Jokien virtaamat tulvatasolla Varsinais-Suomessa

Sää kylmenee hieman - jättilätäköistä sohjoa

MTV3:n sääsivusto: Ennusteet, sadetutka ja tiesää

MTV3 Sää Facebookissa - liity mukaan

Näin luonto kuritti ja helli Suomea - katso vuoden 2012 sääkuvat