Vihreiden ilmastokriisipuhe turhautti Harkimon: "Ihmiset eivät mieti ilmastonmuutosta, vaan kuinka heillä on varaa ajaa töihin tai maksaa ruoasta"

Vihreiden varapuheenjohtaja Iiris Suomela nosti omassa taitekohdassaan esiin ilmastokriisin, johon Ukrainan sota on tuonut surullista lisäsävyä. Suomelan mukaan Suomen energiansaanti ei voi nojata diktaattorivaltioiden varaan, ja hän nosti Venäjän lisäksi esimerkiksi myös muun muassa öljyvaltio Saudi-Arabian.

– Suomen on jatkettava panostusta uusiutuvaan energiaan ja energiaremontteihin. Maaseudun vähävaraisten on saatava energiarahaa, jotta he pärjäävät kulujen kanssa, Suomela sanoi.

Suomela nosti esimerkiksi myös Saksan joukkoliikennekokeilun, jossa yhdeksän euron kuukausimaksu joukkoliikenteeseen on nostanut sen suosiota selvästi.

Liike Nytin puheenjohtajan Harry "Hjallis" Harkimon mukaan tavallisella kansalaisella ei tällä hetkellä riitä rahkeet miettimään ilmastonmuutosta.

– He miettivät, onko varaa ajaa töihin, onko varaa maksaa viisikertaistuvia sähkölaskuja, ruoan hinta nousee 20 prosenttia. Meillä ei ole käytössämme riittävästi energiaa ja uusia energiamuotoja pitää keksiä nyt.

Sekä Suomela että keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi myönsivät, että energiakriisi pitää suomalaisten talouden lähiaikoina tiukilla. Suomalaisia pitäisikin Suomelan mukaan tukea paremmin vaihtamaan vähemmän kuluttavaan autoon tai lämmitysjärjestelmään, kuten maalämpöön.

Keskustan Kemppi nosti esiin entistä omavaraisemman energiajärjestelmän.

– Metsien ensiharvennusrästit pitää saada liikkeelle. Maalaisjärjestä lähtee energiatarpeeseen vastaaminen.

Kemppi oli myös huolissaan ruoan kuljetuksen vaikutuksista ilmastonmuutokseen, johon Suomela vasyasi, että suurin osa ruoan hiilijalanjäljestä tulee tuotannosta, ja siksi olisi panostettava muun muassa lannoitteisiin.

"Sote-uudistus ei tuonut hoitoa vaan lisää hallintoa"

6:31

Harkimo nosti omassa taitekohdassaan esiin mielestään rahoitukseltaan täysin epäonnistuneen sosiaali- ja terveysuudistuksen.

– Iso hallinnollinen uudistus, jossa on tehty vain hallintoa lisää. Puuttuu miljardi rahaa, hallitus luvannut palkkaharmonisaation kaikille. Yhdeksän sairaanhoitopiiriä on tehnyt sen nyt, he eivät ole saaneet yhtään rahaa. HUS tarvitsee 500 miljoonaa, Harkimo puhisi.

Harkimon mukaan hoitajamitoitusta ei kyetä noudattamaan, ja kevääseen mennessä puuttuu 7500 hoitajaa ja tuhat lääkäriä.

Kemppi ihmetteli Harkimon miljardipuheita ääneen, ja korosti, että osa uudistukseen laitetuista miljardeista on jo sijoitettu viimeisten 15 vuoden aikana, kun uudistusta on rakennettu kasaan. Harkimo väitti vastaan ja toisti, miksi sairaanhoitopiirit kertovat sitten yhä tarvitsevansa kymmeniä ja satoja miljoonia.

– Nämä sairaanhoitopiirit olisi pitänyt yhdistää, Harkimo aloitti, mutta joutui heti Suomelan keskeyttämäksi.

– Mutta sehän me tehdään, uusi hallintomalli, ja siihen tarvitaan lisää rahaa.

Kemppi korosti, että sote-uudistus on nyt välttämätön, mutta varmasti valuvikoja uudistukseen jää.

– Vajeita tulee olemaan, väki vanhenee, totta kai siihen reagoidaan.

– Mistä te otatte kaikki nämä rahat, Harkimo jäi kysymään.

"Työntekijä ilman työtä on tragedia"

Ja juuri muun muassa hoitoala kärsii suuresta osaamispulasta, josta oman taitekohtansa alusti Keskustan Kemppi.

– Työntekijä ilman työtä on tragedia, työ ilman tekijää myös. Vaikka ollaan nostettu työllisyys tappiin, sairaalat ja muut yritykset etsivät uusia työntekijöitä. Avoimia työpaikkoja on puolet enemmän kuin työttömiä. Meiltä puuttuu kymmeniä tuhansia työntekijöitä, pitää lisätä työnteon kannusteita, työperäistä maahanmuuttoa, tärkeintä kehittää koulutusta.

Kempin mukaan alueellista korkeakoulutusta on päästy lisäämään oikeiston vastustuksesta huolimatta.

– Mutta tarvitsemme koulutuksen maakuntamallin, Kemppi vetoaa.

Harkimon mukaan ensin pitäisi puuttua liian löperöihin tukiin, jotka pitävät työttömät kodeissaan työnhakemisen sijaan. Ihmiset eivät myöskään halua muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle, eikä siihen anneta tarpeeksi tukea.

– Nämä kannustinloukut pitäisi purkaa. Tanskan mallissa työttömyysturvan määrä alkaa laskea heti alussa ja kannustaa työnhakuun.

Iiris Suomela muistutti, että Tanska käyttää muutenkin Suomea enemmän rahaa työllisyyspalveluihin. Hän oli Kempin kanssa osittain samaa mieltä siitä, että koulutuspaikkaan on helpompi päästä kiinni, jos se on kotia lähellä. Mutta hänen mielestään isoin pula saada opiskelupaikka on silti Uudellamaalla.

Kempin mukaan maakunnissa tulisi kuunnella kunkin alueen vahvoja aloja myös koulutuspaikkojen jaossa. Näin koulutus ja alueen työelämä kohtaisivat. Harkimo komppasi.

– Täytyy tehdä yritysten kanssa yhteistyötä, että tiedetään, mitä ne tarvitsevat. Nyt on liian vähän yhteistyötä työvoimapalvelujen ja yritysten välillä.