Pääministeri Marin tulistui epäilyistä kuntien koronakorvausten suhteen – puheenjohtajat ottivat yhteen kuntatalouden pelastamisesta

3:27
Sanna Marin tulistui epäilyistä kuntien koronakorvausten suhteen – näin pääministeri vastasi kritiikkiin

Suurin osa eduskuntapuolueiden puheenjohtajista kokoontui Kuntaliiton tenttiin käymään läpi erityisesti sitä, miten kunnat selviävät rahapulastaan ja sote-uudistuksesta. Keskustelussa eri linjat taloudenpidossa korostuivat oppositio- ja hallituspuolueiden välillä.

Pääministeri Sanna Marinilla (sd.) oli monelle kunnalle huojentava viesti koronakorvauksista. Kuntaliitto ja moni kunta on pelännyt, että esimerkiksi koronatesteistä ja jäljityksestä tulevat kustannukset korvataan vain noin 60 prosenttisesti.

Näin on toistaiseksi hahmoteltu sosiaali- ja terveysministeriön esityksessä, joka on parhaillaan lausuntokierroksella.

Pääministeri Marin painotti tulisesti, että kulut korvataan täysimääräisesti.

– Koronakorvauksista on todettu, että ne korvataan täysimääräisesti. Toivon, että tätä keskustelua ei enää jatketa. Pidän huolen, että korvaukset maksetaan täysimääräisesti. Kyse on nyt siitä, millä tavalla maksu tehdään. Maksammeko korvaukset myöhemmin, kun ne ovat täysin selvillä vai ennakoimme nyt tänä vuonna ne ja katsomme myöhemmin, osuttiinko lankulle, Marin muotoili hieman tuohtuneen oloisesti.

Koronakorvaukset eivät ratkaise kuntien pidemmän aikavälin taloushuolia. Ennen koronaa osalla kunnista oli vaikeuksia selviytyä lakisääteisistä tehtävistä.

– Taloudessa on erittäin suuria haasteita lähivuosina. Talous kasvaa nyt, mutta valtio velkaantuu samaan aikaan. Miten käy 2-3 vuoden päästä, kun talouskasvu päättyy ennusteiden mukaan, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo huolehti.

– Työllisyystoimia, myös vaikeita sellaisia, on tehtävä. Paikallista sopimista on edistettävä, jotta yrityksille tulee uskoa palkata ihmisiä. Työttömyysturvaa on muutettava kannustavammaksi. Nyt siihen on oikea aika, kun on sata tuhatta avointa työpaikkaa. Hallitus ei silti näihin toimiin ole tarttunut, Orpo jatkoi.

Hallituspuolueet korostivat Orpon puheiden jälkeen, että työllisyystoimia olisi hallituksen taholta kyllä tehty ja lisää ollaan tekemässä ensi vuonna.

Hallituspuolueet näkevät, että nykyinen talouskasvu auttaa kuntiakin, kunhan kasvusta saadaan pysyvää ja osaavaa työvoimaa tarjolle koulutuksen ja työperäisen maahanmuuton kautta.

– Kun olin Kalajoella tutustumassa maastopalon tuhoihin ja keskustelemassa kunnan tilanteesta, näimme ohimennen satojen miljoonien eurojen investoinnin tuulivoimapuistoon. Tarvitaan tällaisia vihreitä teknologisia ratkaisuja ja tuleva EU-paketti luo niihin buustia, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoi.

– On pystyttävä uudistamaan talouden rakenteita ympäristöystävällisempään ja digitaalisempaan suuntaan, Marin puhui.

Voidaanko tehtäviä karsia?

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puhui puolestaan siitä, että kuntien tehtäviä voitaisiin vähentää rahapulan helpottamiseksi. Purran mukaan hän ei tarkoita leikkaamista esimerkiksi terveydenhuollosta tai kirjastoista, mutta ei yksilöinyt, mistä vähennykset voitaisiin tehdä.

– Tehtäviä on alettava perattava läpi: mihin panostetaan, mistä pitää huolehtia, mihin on varaa. Valtionosuuksia on aiemmin leikattu ja kuntien tehtäviä lisätty. Alijäämä on krooninen, Purra kertoi.

Hallituspuolueiden edustajat korostivat, ettei kuntien tehtäviä ole helppo leikata.

– Sipilän hallituksen aikana yritimme tehtäviä vähentää, mutta karsinta on käytännössä vaikeata. Vaatiminen on helppoa, mutta tarkoittaako se esimerkiksi sitä, että lopetetaan vaikka etsivä nuorisotyö, keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen pohti.

Honkonen tuurasi keskustelussa keskustan sairastunutta puheenjohtajaa Annika Saarikkoa.

Vasemmistoliiton Li Andersson kyseenalaisti kokoomuksen lääkkeet työvoimapulaan.

– Kokoomukselle kelpaavat ainoastaan leikkaukset työttömien toimeentuloon. Ratkaiseeko se ongelman eli osaavan työvoiman saatavuuden? Ei millään tavalla. Panostetaan  koulutukseen ja työperäiseen maahanmuuttoon, Andersson puhui.

Orpon näkemyksen mukaan puolestaan hallituksen toimet eivät riitä varmistamaan yrityksille tarpeeksi luottavaista näkymää työllistää ihmisiä, mikä lisäisi verotuloja palveluiden järjestämiseen.

Maakuntavero esillä

Myös maakuntaveroa sivuttiin keskustelussa. Maakuntavero saattaa tulla sote-uudistuksen myötä perustettaville hyvinvointialueille.

Hallitus valmistelee maakuntaveroa. Keskusta tosin suhtautuu veroon sikäli varauksellisesti, että puolue haluaa hyvinvointialueille lisää tehtäviä ennen kuin se on veron valmis hyväksymään.

– Tällä hetkellä ei ole linjausta monialaisesta maakunnasta. Toistaiseksi maakuntaveroa valmistellaan ja keskusta on sitoutunut valmisteluun. Se selviää valmistelussa, onko maakuntavero mielekäs. Kokonaisveroaste ei saa nousta tämän myötä, keskustan Honkonen sanoi.

Li Andersson puhui lämpimästi maakuntaveron puolesta.

– Monet ekonomistit ovat puoltaneet sitä, että maakuntaverolla voidaan huolehtia siitä, ettei veroaste nouse. Silloin päättäjillä on vastuu hyvien palveluiden tuottamisesta kustannustehokkaasti. Jos tuotanto ei ole tehokasta, joudutaan korottamaan veroa.

– Ilman verotusoikeutta päättäjillä on muuten vain vastuu hyvistä palveluista ja silloin syntyy kannustin käyttää rahaa ja pyytää valtiolta vielä lisää, Andersson totesi.

Kokoomuksen Orpo ja Perussuomalaisten Purra olivat huolissaan siitä, että maakuntavero nostaa lopulta kokonaisveroastetta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja