Mainos

Vihapuhe uhkaa saamelaisten sananvapautta

1:56

"Saamelaiset vois painua vittuun vinkumasta. Miten ne jaksaa narista ja loukkaantua jatkuvasti. Oikeasti ketään ei kiinnosta."

Tällaista retoriikkaa saamelaiset kohtaavat

Saamelaiset kohtaavat sosiaalisessa mediassa usein vääriä tai kärjekkäitä väittämiä ja mielipiteitä:

  • Saamelaiset vastustavat kaikkea eivätkä löydä mistään mitään positiivista.
  • Vastustaminen kääntyy saamelaisia vastaan. "Voisitte tuoda asioita esille positiivisuuden kautta."
  • Miten teitä muka sorretaan?
  • Miten yksi junarata ei muka mahdu Lappiin, kun siellä on aivan tyhjää?
  • Saamelaiset vaalivat rotupuhtautta.
  • Saamelaisaktivistit ylidramatisoivat, ja tavan saamelainen ei ole kokenut mitään sortoa.
  • Kaikkihan osaavat suomea. Miksi saamelaisille pitäisi järjestää minun verovaroillani saamenkielisiä palveluita? Teitä on niin vähän. 

"Saamelaisuus on for dogs and womens. Älkää ulisko."

"Juoppo lappalainen taas kitisemässä poronpaneskelijoita syrjitään, mene töihin."

Tviitit on kopioitu alkuperäisessä kirjoitusasussaan Sápmi Spam -tililtä Twitteristä.

Tili on anonyymi, mutta ilmiö on tuttu Petra Laitille. Hän on Suomen saamelaisnuoret ry:n puheenjohtaja ja kohtasi vihapuhetta ensimmäisen kerran ala-asteella. Sittemmin lokaa on satanut Laitin blogissa ja Twitter-tilillä. Kohteina ovat sekä Laiti henkilönä että saamelaiset kansana.

– Mitä vanhemmaksi tulen, sitä paremmin tunnistan vihapuheen, Laiti sanoo.

Vaikeneminen on vaarallista

Saamelaisiin kohdistuu säännöllistä vihapuhetta, ja siksi moni ei uskalla puhua kansan asioista julkisesti.

Pirita Näkkäläjärvi on tehnyt saamelaisten sananvapaudesta Suomessa gradu-tutkielman brittiläisessä London School of Economics -yliopistossa. Näkkäläjärven mukaan saamelaisia pyritään vaientamaan, heitä halveerataan ja alistetaan, heidän sanomansa mitätöidään ja heistä tai heidän vaatimuksistaan levitetään väärää tietoa.

–  Vihapuhe vaarantaa yhdenvertaisen oikeuden osallistua päätöksentekoon, Näkkäläjärvi sanoo.

Yleisradion saamenkielisen toimituksen eli Yle Sápmin päällikkönä Näkkäläjärvi sai runsaasti henkilökohtaista kokemusta loanheitosta. Nykyään Näkkäläjärvi on muissa tehtävissä ja kokee voivansa yksityisenä keskustelijana puolustautua paremmin kuin Ylen edustajana.

Naisviha ja älyllisyyden puute

Aggressiivinen puhe painottuu internetiin. Paikallisella tasolla käydään henkilöihin, mutta muualta kuin Saamenmaalta tuleva puhe voi olla vaikea edes tunnistaa vahingolliseksi.

Laiti nostaa esimerkiksi saamenpukujen väärinkäytön. Suomalaiset tuskin tarkoittavat loukkaavansa saamelaisia, kun käyttävät epäaitoja saamenpukuja – ja nousevat puolustuskannalle, kun saamelaiset huomauttavat asiasta.

Suurin osa aktiivisesti kantaa ottavista saamelaisista on naisia. Laiti ja Näkkäläjärvi näkevät saamelaisiin kohdistuvassa puheessa naisvihaa. Näkkäläjärvestä saamelaisnaisten vähättely menee vielä henkilökohtaisemmalle tasolle kuin miesten.

–  On monia naruja, joista vetää.

Laiti on huomannut, että saamelaisiin kohdistuva vihapuhe on luonteeltaan erilaista kuin vaikka maahanmuuttajiin kohdistuva puhe.

–  Siitä puuttuu tuntemattomuuden pelko. Suomalaisten tölvintä saamelaisia kohtaan on niin röyhkeää, että puhuja ei välttämättä edes vaivaudu perustelemaan sanomisiaan.

Näkkäläjärvi on havainnut, että saamelaisilta vaaditaan yksimielisyyttä, vaikka saamelaisia on noin 10  000. Samalla käytetään retoriikkaa, jossa vedotaan sovinnollisuuteen. Äänekkäimmät puhujat nimetään aktivisteiksi.

–  Se on vahva ase.

"Tämä ei vaikuta toimintaani"

Laitin toimintaan trollaus ei vaikuta.

–  Minun tekemiseni eivät ole syy tähän. Vihapuhe todistaa, miten paljon töitä on vielä tehtävänä.

Ongelman ytimessä voi olla se, että suomalaiset eivät miellä saamelaisia erilliseksi kansaksi, vaan osaksi suomalaisia.

Tietämättömyys saamelaisasioista läpäisee koko kansan, Laiti sanoo. Siksi valistuksenkin pitää ulottua poliitikoista pikkulapsiin. Näkkäläjärvi toivoo lisäksi, että lakiin löytyisi enemmän keinoja puuttua vihapuheeseen. 

Alun videolla MTV Uutisten toimittaja vierailee saamenkielisessä esikoulussa Helsingissä.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja