Video: Seniori-ikäisessä Miniteatterissa lapset viihtyvät usein aikuisikään – "Paras harrastus ikinä"

– Se on varmaan tämä henki, mikä meillä täällä "Minarissa" on. Me näemme lapsen taiteilijana, samanlaisena taiteilijana kuin aikuinenkin on. Emmekä tee pelkästään esityksiä, vaan myös näyttämötaidetta, tiivistää toiminnanjohtaja Suvi Seppälä, joka itse hakeutui johtamaansa teatteriin viisivuotiaana.

"Parhaat kaverini ovat täällä"

Hyvä henki kuultaa läpi lapsinäyttelijöiden puheista.

– Tämä on varmaan paras harrastus, mitä oon ikinä harrastanut, toista vuotta näyttelevä Annika "Pekka Töpöhäntä" Pekuri, 13, kehaisee.  

– Olen saanut täällä tosi hyviä kavereita. Parhaat kaverini ovat täällä, Saga Tähti, 12, kertoo. 

Myös ensikertalaisia löytyy. Kannattiko lähteä mukaan, Jimi Joutsi?

– Kannatti. Tämä on niin hyvä paikka ja täällä on hyvä yhteishenki, Joutsi, 10, hehkuttaa.

Moni Aulangon osaajista haaveilee urasta alalla. Se saattaa olla oikeasti mahdollista, sillä joukko entisiä miniteatterilaisia saa tänään palkkansa kyseisen taiteen parista.

– Paljon meitä on lähtenyt teatterialalle. Näyttelijäksi, ohjaajaksi ja valaisumestariksikin, Seppälä kertoo.

Huoli suomalaisten suvaitsevaisuudesta

Aulangon graniittilinnassa hehkutetaan tänä kesänä vahvasti suvaitsevaisuuden puolesta.

– Olen itse ollut pitkään huolissani suomalaisten suvaitsevaisuudesta ja mielestäni Pekka Töpöhäntä ottaa hellästi kantaa aiheeseen. Vaikka ensimmäinen Pekka Töpöhäntä ilmeistyi jo 1939, se on edelleen ajankohtainen, näytelmän ohjannut Seppälä pohtii.

Tarinassa Pekka saapuu uuteen kaupunkiin ja kohtaa siellä heti vahvoja ennakkoluuloja lyhyen häntänsä vuoksi. Kaupungin pääkiusaaja Monni kysyy näytelmässä ”onko kissa oikea kissa, jos sillä ei ole häntää”.

– Lausahdus kiteyttää mielestäni hyvin vihapuheen, mitä voi kohdata, teatterin johtaja jatkaa.

"Ei haittaa, että on erilainen"

Kysytään asiaa vielä näytelmän kiusatulta – "Pekalta".

– Ei haittaa, jos on erilainen. Voi kuulua joukkoon silti, Pekuri vastaa.

– Jos ihan tarkkaan katsoo, meissä kaikissa on puutteita, mutta silti mahdumme yhteisöön, sellaisina kuin olemme, Seppälä tiivistää.

Esitykset jatkuvat Aulangolla elokuun ensimmäisen viikon loppuun saakka.