Kaikki lähtee siitä, että meidän pitää pystyä vähentämään kasvihuonekaasuja maailmassa ja pelastaa koko maapallo, aloittaa VTT:n tutkimusprofessori Jari Kiviaho.
Huomenta Suomessa tänään vieraillut Kiviaho on työskennellyt vedyn parissa parikymmentä vuotta.
– Tuulienergian, aurinkoenergian ja uusiutuvien energialähteiden tuotantomäärät ovat kasvamassa. Tuotanto ja kulutus ei välttämättä aina kohtaa. Silloin meillä pitää olla tapa varastoida energiaa, ja vety on erittäin hyvä tapa varastoida energiaa suuria määriä lyhytaikaisesti tai pitkäaikaisesti.
Vaikka vedystä puhutaan nyt paljon, se ei ole mikään uusi keksintö.
– Tänäkin vuonna Euroopassa käytetään noin 10 miljoonaa tonnia vetyä, Jari Kiviaho sanoo.
Mutta kaikki vety, mitä käytetään, on fossiilista vetyä, joka tuottaa hiilidioksidipäästöjä. Se on huonoa luonnolle ja ympäristölle. Siitä pitäisi päästä eroon eli fossiilinen vety pitäisi korvata vihreällä vedyllä.
Koti lämpimäksi vedyllä?
Vedyn valmistusprosessi on loputa yksinkertainen.
– Me tarvitsemme elektrolyyserilaitteiston. Siihen ohjataan tuulisähköä, aurinkosähköä, ydinsähköä ja vettä. Sähkön avulla vesi pilkotaan sekä vetymolekyyleiksi että happimolekyyleiksi. Tämä on hyvin yksinkertainen prosessi, Kiviaho kertoo.
Vetyä voidaan käyttää monissa erilaisissa prosesseissa.
– Suurimpia vedynkäyttäjiä tällä hetkellä ovat öljyteollisuus, ammoniakkiteollisuus ja kemianteollisuus. Uusia käyttökohteita syntyy koko ajan, kun halutaan päästä puhtaampaan energiatuotantoon.
Uusi potentiaalinen vedyn käyttäjä on esimerkiksi terästeollisuus, kun hiilen käytöstä pyritään eroon teräksen valmistuksessa.
Uusi käyttökohde voisi esimerkiksi olla myös raskas tieliikenne. Rekat voivat käyttää polttoaineena vetyä polttoaineena joko polttomoottoreissa tai polttokennoissa
Vedyllä olisi mahdollista lämmittää myös asuntoja.
– Vertaisin vedyn käyttöä maakaasun käyttöön kotitalouksissa. Sitä käytetään samantyyppisesti.
– Teknologia rupeaa olemaan kohtuullisen valmista. Enemmänkin kyse on siitä, että yhteiskunta ja toimijat olisivat valmiita vedyn käyttöön.
Huoli vedyn turvallisuudesta liioiteltu
– Jos puhutaan molekyylista, joka syttyy ja palaa ja voi räjähtääkin, niin totta kai siihen liittyy jonkinlaisia turvallisuusriskejä, mutta mielestäni huoli vedyn turvallisuudesta on ylimitoitettu, Kiviaho sanoo.
– Suomalainen teollisuus on käyttänyt kymmeniä vuosia vetyä, vuodessa 150 000 tonnia. En ole kuullut pitkiin aikoihin, että mitään ongelmia tämän parissa olisi sattunut.
– Eurooppalaisella tasolla on tehty paljon polttokennoautojen ja vetyautojen törmäystestejä, että saataisiin niitä räjähtelemään, mutta tässä ei ole oikein onnistuttu.
Olisiko vetyautolla ajaminen sitten halvempaa kuin bensalla ajeleminen?
– Ei varmaankaan alkuvaiheessa bensaa halvempaa , koska valmistuskustannukset ovat korkeammat tällä hetkellä .
–Mutta uskon, että kun vihreää vetyä ruvetaan tuottamaan isommassa mittakaavassa ja sitä on joka puolella, eivät autoilijan kustannukset tule nykyisestä tasosta hirveän paljon nousemaan. Toivottavasti ainakin näin, tutkimusprofessori Jari Kiviaho sanoo.