Aikapankissa ihmiset voivat vaihtaa palveluita suoraan toistensa kanssa nettisivuston kautta. Aikapankkeja toimii Suomessa jo kymmenillä paikkakunnilla. Aikapankissa vaihdettava ”valuutta” ei ole euro, vaan aika eli tovi. Tutkijan mukaan toiminnan verottaminen tuhoaisi aikapankit.
Verottajan harmaan talouden selvitysyksikön mukaan aikapankeissa piilee kuitenkin harmaan talouden riskejä. Mikäli aikapankissa tarjotun työn voi rinnastaa tavalliseen naapuriapuun, se on verotonta.
Pulmalliseksi tulkinta tulee, jos tekijä saa vastikkeeksi vaihtotyötä. Tällöin vastikkeeksi tehty työ olisi veron alaista. Työ on myös veron alaista jos se liittyy elinkeinotoimintaan.
Veroviranomaisten aktiivisuus aikapankkeja kohtaan on varsin erikoista, toteaa aikapankkien toimintaa tutkinut Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja Teppo Eskelinen Huomenta Suomessa.
– Aikapankkijärjestelmä liikkuu kiinnostavalla tavalla naapuriavun ja taloudellisten transaktioiden välimaastossa. Aikapankkitoiminta on pienimuotoista, arvokasta ja sille pitäisi antaa tilaa kasvaa.
Ei voi mitata rahassa
Ajatus siitä, että ajallisten vaihtojen arvoa ruvettaisiin mittaamaan euroissa sekä jollain tapaa arvioimaan mikä on naapuriapua ja mikä kaupallista liiketoimintaa, on Eskelisen mukaan täysin mahdotonta.
– Tällaiseen operaatioon lähteminen käytännössä tuhoaisi aikapankkijärjestelmän, hän varoittaa.
Jos aikapankkien, ajan yksiköissä mitattavaa toimintaa lähdetään verottamaan, sen tulisi tapahtua samoissa ajan yksiköissä.
– Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että kaupunki tai aikapankin hyväksymät kaupungin toimijat kuten päiväkodit, asukastalot, puistot tulisivat osaksi aikapankkijärjestelmää. Nämä toimijat saisivat jollain logiikalla laskettuna plussasaldoa niin, että aikapankkilainen voisi ansaita itse näitä toveja, ajan yksiköitä.
