Suomeen henkensä edestä paennut Vasilij kannattaa humanitaarista viisumia Putinia vastustaville: "Venäjän taktiikka on siivota toisinajattelijat"

2:53
Jyväskylään Venäjältä paennut poliittinen pakolainen Vasilij Belokopytov toivoo, että humanitaariset viisumit otettaisiin käyttöön.

Ulkoministeriö käynnistää valmistelut kansallista humanitaarista viisumia koskevan esityksen laatimiseksi. Jyväskylään Venäjältä paennut poliittinen pakolainen Vasilij Belokopytov toivoo, että humanitaariset viisumit otettaisiin käyttöön.

Suomessa suurin osa viisumeista on Schengen-viisumeita, jotka ovat voimassa koko Schengen-alueella. Humanitaarisen viisumin ajatus olisi se, että kyseessä olisi kansallinen viisumi, jonka Suomi myöntäisi ainoastaan Suomen alueelle maahantuloa varten ja se poikkeaisi kaikista muista viisumeista.

– Se olisi tarkoitettu tarkoin rajatulle joukolle ihmisiä, joiden suojelu katsottaisiin välttämättömäksi. Venäjällä humanitaarinen viisumi on noussut esille nimenomaan toisinajattelijoiden ja Putinin vastustajien kohdalla, kertoi Suomen ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner MTV Uutisille.

Suomeen seitsemän vuotta sitten poliittisena pakolaisena tullut venäläinen Vasilij Belokopytov, 48, kannattaa humanitaarista viisumia. Hän olisi aikanaan hyötynyt siitä paljon, mutta joutui pakenemaan Venäjän Rostov-na-Donun kaupungista Suomeen turistiviisumin turvin.

Uhkailua ja vankeuden pelkoa

Kaikki alkoi vuonna 2014, kun Venäjä liitti Ukrainalle kuuluvan Krimin laittomasti itseensä. Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin puolueen Rostovin osaston toisena puheenjohtajana silloin toimiva Belokopytov vastusti Venäjän toimia rajusti ja oli yksi mielenosoitusten järjestäjistä. Hänen kotikaupunkinsa Rostov-na-Donu sijaitsee vain alle sadan kilometrin päässä Ukrainan rajalta, joten Venäjän toimet Krimin suhteen herättivät vahvaa vastustusta venäläisessä oppositiossa.

– Olen jo pitkään vastustanut Venäjän hallintoa. Krimin tilanteen myötä Rostov-na-Donun kaupungissa päätettiin poistaa kaikki poliittiset toisinajattelijat ja sotaa vastustavat. Venäjän taktiikka on siivota toisinajattelijat, Belokopytov kertoo.

Belokopytovia uhkailtiin fyysisesti ja henkisesti. Hänen mukaansa Venäjällä käynnistettiin poliittinen oikeudenkäynti häntä vastaan, joten vankeus siinsi vääjäämättömänä tulevaisuudessa. Vuonna 2015 Belokopytov päätti toimia ja pakeni Suomeen.

– Suomessa tarkistettiin hyvin perusteellisesti taustani ja minua haastateltiin useaan otteeseen. Poliittisen turvapaikan myöntämisprosessi kesti noin vuoden, nykyään Jyväskylässä pysyvän oleskeluluvan turvin asuva mies sanoo.

Ulkoministeriön Tannerin mukaan Suomen lainsäädännöstä puuttuu tällä hetkellä instrumentti, jolla voitaisiin seuloa yksittäisiä suojelun tarpeessa olevia ihmisiä.

– Lainsäädännössä meillä ei tällaista humanitaarista viisumia ole ja tässä on tarkoitus selvittää, pitäisikö olla. Esiselvitys ulkoministeriössä on tehty viime keväänä ja nyt on tarkoitus jatkaa selvittelyä, Tanner kertoo.

Humanitaarinen viisumi koskisi voimaan astuessaan kaikkia kansallisuuksia, ei pelkästään venäläisiä. Humanitaarinen viisumi on käytössä tällä hetkellä jo muun muassa Saksassa ja Alankomaissa.

Sukulaisia ikävä

Koska Belokopytov on poliittinen pakolainen, hän ei voi käydä kotimaassaan Venäjällä. Hänet voitaisiin pidättää heti, kun hän ylittäisi Venäjän rajan. Jyväskylään hän on kotiutunut hyvin ja opiskellut koneasentajan tutkinnon. Venäjällä asuvia läheisiä on toki kova ikävä. Viimeksi hän on nähnyt äitinsä vuonna 2016, kun tämä tuli käymään Suomessa.

– Haluaisin, että äitini ja veljenpoikani tulisivat käymään luonani Suomessa ensi keväänä, mutta olen nyt laittanut tämän ajatuksen tauolle. Katsotaan, miten tämä viisumitilanne kehittyy. Uskon, että rajat voitaisiin sulkea nopeallakin aikataululla, joten en tällä hetkellä näe syytä maksaa turhaan viisumista.

Turismitarkoituksessa viisumia hakeville avataan syyskuun alusta alkaen keskimäärin sata aikaa päivässä, mikä on vain 10 prosenttia tämänhetkisestä määrästä.

Lahdessa asuva venäläisnainen on huolissaan siitä, ettei hänen äitinsä nyt pääse perheen luokse. Nainen ei halua esiintyä jutussa nimellään. 

– Muutimme Suomeen Venäjältä puoli vuotta sitten. Mieheni on suomalainen ja pienellä tyttärellämme on kaksoiskansalaisuus. Tähän mennessä babushka (mummi) on tullut meille pari kertaa vierailulle, mutta hänen viisuminsa loppuu pian ja pelkään, ettei hän saa enää uutta viisumia rajoitusten vuoksi, perheenäiti sanoo.

Hän ei kannata sukulaisviisumien tai muidenkaan venäläisviisumien tiukkaa rajoittamista, koska siitä kärsivät hänen mielestään monet Suomessa asuvat venäläiset.

Valtion turvallisuus etusijalla

Poliittisena pakolaisena Suomeen tullut Belokopytov ymmärtää erittäin hyvin, miksi rajoittavat viisumitoimet ovat tässä tilanteessa välttämättömiä. 

– Mielestäni tämä on perusteltu toimi. Yksittäisten kansalaisten henkiset kärsimykset eivät voi olla tärkeämpiä kuin valtion puolustuskyky ja turvallisuus. Mitä enemmän ihmisiä Suomeen saapuu Venäjältä, sitä vaikeampi heidän taustojaan on tarkistaa kunnolla.

Belokopytovin mukaan kaikkien venäläisten pitäisi ymmärtää, että turvallisuuskysymys on tärkeämpi kuin viisumikysymys.

– Monet ihmiset voivottelevat, että onpas ikävää, kun äiti tai isä eivät voi tulla kylään. Mutta todellisuudessa pitää ymmärtää ennen kaikkea, miksi tämä tapahtuu.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja